Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

86
2004). Kyse on sekä siitä, mitä dokumenteissa lukee, ja mihin ne viittaavat että siitä,
mitä niissä ei lue tai mitä niistä on jätetty ulkopuolelle.
Tilinpäätös- ja toimintakertomukset
Kunnan tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä niiden sisällöistä säädetään
tarkemmin kuntalaissa (365/1995 ja Kuntalain muutos 519/2007). Kuntalain mukaan
kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös
seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, annettava se tilintarkastajien
tarkastettavaksi ja sen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun
mennessä. Varsinaiseen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma
ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.
(L519/2007, 68 §.)
Toimintakertomus on siis osa kunnan tilinpäätöstä ja sisällöllisesti painopiste
on kunnan ja kuntakonsernin taloustiedoissa. Siinä kunnanhallituksen on esitettävä
selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta
kunnassa ja kuntakonsernissa. Myös kunnan asukkaille ja sidosryhmille on
annettava toimintakertomuksessa selkeä kuva toiminnan ja talouden kehityksestä.
Toimintakertomuksen on oltava kattava, eli siinä ei esitetä vain numerotietoja, vaan
arvioidaan myös kunnan toiminnan ja talouden kehitystä. (L519/2007, 69§ 1 mom.)
Laki ei määrittele toimintakertomuksen tarkkaa muotoa, mutta Suomen Kuntaliitto
on antanut kunnille suosituksen toimintakertomusmalliksi, ja kunnat noudattavat
usein tätä (Harjula ja Prättälä 2007, 528–537; Laihanen 2009).
Arviointikertomukset
Kunnallisista luottamushenkilöistä muodostuvan tarkastuslautakunnan tehtävänä on
arvioida valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista.
Tarkastuslautakunnan työ jäsentyy kuntalain (L519/2007) mukaan esitettynä
seuraavasti: Ensin valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (65 §).
Sitten kunnanhallitus selvittää toimintakertomuksessaan niiden toteutumisen (69 §).
Tällä tiedolla sekä oman arvionsa perusteella tarkastuslautakunta antaa valtuustolle
oman arvionsa eli arviointikertomuksen siitä, kuinka tilikaudelle asetetut tavoitteet
ovat toteutuneet. (71 § 2 mom).
Arviointikertomus on julkinen asiakirja samalla tavalla kuin muutkin valtuuston
käsittelemät asiakirjat. Arviointikertomuksilla on ainakin kaksi pääasiallista merkitystä:
Ensiksi, ne toimivat kuntaorganisaation sisällä erityisesti poliittisen ohjauksen välineenä
ja mekanismina. Niihin koottu tieto toiminnan tavoitteiden saavuttamisesta ja/tai
vajeista, ja erityisesti se prosessi, jolla tieto on kerätty kunnassa, voivat toimia myös
johtamisen välineenä esimerkiksi vanhuspalvelujen organisaatiossa. Toiseksi, kuntalaisten
näkökulmasta katsottuna, arviointikertomus on ainoa asiakirja, jossa arvioidaan
kokonaisvaltaisesti kunnan toiminnan onnistumista ja sitä, kuinka hyvin kunta täyttää
tehtävänsä asukkaidensa hyvinvoinnin edistäjänä. (Niiranen 2007, 30–31).
Dokumenttiaineistosta tehty analyysi osoittaa, että valtakunnallinen informaatio-ohjaus
ilmeni ARTTU-tutkimuskunnissa kohtalaisen selvästi ennen kaikkea
ACTA