Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

118
oppilashuollon kolmeen osa-alueeseen: fyysiseen ja psykologiseen oppilashuoltoon
sekä oppilaanohjaukseen.
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on määrätä, miten oppilashuolto järjestetään
opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti (Perusopetuslaki 268/1998, 15 §). Useimmissa
peruskouluissa toimii moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, johon tavallisimmin
kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja (yläkoulussa), erityisopettaja, koulupsykologi,
koulukuraattori ja kouluterveydenhoitaja. Oppilashuoltoryhmä koordinoi ja kehittää
oppilashuoltotyötä koulussa, osallistuu koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään
työhön sekä etsii ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi.
Oppilashuollon ja sen osana psykososiaalisen työn kehittäminen koulussa on
noussut otsikoihin muun muassa Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien seurauksena.
Valtioneuvosto nimesi oikeusministeriön asettaman työryhmän selvityksen perusteella
tutkintalautakunnan marraskuussa 2008. Tutkintalautakunnan laatimassa
tutkintaselosteessa analysoitiin tapahtumia ja esitettiin suosituksia, joista moni liittyy
syrjäytymisen ehkäisyyn. Tutkintalautakunnan yhtenä suosituksena on, että oppilasja
opiskelijahuoltotyötä tulisi kehittää mm. siten, että resurssit olisivat määräysten
mukaisia, työ olisi suunnitelmallista, oppilaiden ongelmat tunnistettaisiin aktiivisesti
ja tarvittavat tukitoimet olisivat saatavilla.
Kuraattoriyhdistyksen vuonna 2008 antaman lausunnon mukaan ongelmana
näyttäisi edelleen olevan, että kunnat ovat hyvin epätasa-arvoisessa asemassa kuraattoripalvelujen
saatavuuden suhteen. Oppilasmäärät kuraattoria kohden vaihtelevat suuresti
kunnittain, vaihteluväli on 150:stä jopa 5000 oppilaaseen, ja lisäksi on kuntia, joissa
kuraattoripalveluja ei ole lainkaan saatavilla. Myös Stakesissa (nyk. THL) on arvioitu,
että kouluihin tarvittaisiin useita satoja uusia psykologeja ja kuraattoreita nykyisten lisäksi,
jotta pystyttäisiin vastaamaan siihen tarpeeseen, mikä oppilailla ja opiskelijoilla on.
Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä korostaa Helsingin Sanomille (25.9.2008)
antamassaan haastattelussa, että pahimmat puutteet ovat nimenomaan psykososiaalisessa
tuessa eli psykologien ja kuraattorien tarjoamissa palveluissa. Rimpelän mukaan
alkavat ongelmat tunnistettaisiin riittävien resurssien avulla ja hoidettaisiin koulun
piirissä, eikä lasta tai nuorta tarvitsisi siirtää raskaiden palvelujen piiriin.
Oppilashuolto tässä tutkimuksessa kohdennetusti
Oppilashuollon palveluiden järjestämiseen liittynyt tutkimus on osa ARTTU-hankkeen
Palvelut-moduulin koulupalvelujen tutkimuskokonaisuutta, ja se tehtiin yhdessä Jyväskylän
koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa. Tein tutkimuksen puhelinhaastatteluna.
ARTTU-tutkimuskunnista (40) on valittu 10 ns. tyyppikuntaa, joista haastatteluun
osallistui marras-joulukuun aikana 9 kuntaa. Haastatteluun valitut kunnat olivat,
ARTTU-kuntatyypityksen mukaisesti, kuntaliitoskuntia, syvenevän yhteistyön kuntia,
kaupunkiseutukuntia sekä muita kuntia. Kuntien valinnassa on pyritty siihen,
että kuntia tulisi tasaisesti ja kattavasti koko Suomen alueelta. Myös kuntien koko
on huomioitu. Haastatteluissa lähdin liikkeelle kuntien oppilashuollon palvelujen
järjestämisen nykytilasta. Kysyin haastattelussa myös, mitä muutoksia oppilashuollon
palvelujen järjestämisessä on tapahtunut viimeisen kolmen vuoden aikana.
Haastatteluissa korostui eri hankkeissa tehty moniammatillinen oppilashuollon
ACTA