Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

63 4.3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yleistilanteen kuvaajina Palvelurakenneuudistuksen eräs tärkeimmistä tavoitteista on kuntien toiminnan tehostaminen ja palveluiden turvaaminen tulevaisuudessa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tarkastelu antaa pohjaa tälle tarkastelulle. Kasvavien menojen syitä on lukuisia, joista osa on välttämättömiä. Koska voimavarat ovat rajallisia, joudutaan kunnassa arvioimaan menokehityksen taustalla olevia syitä ja arvioimaan, mihin kustannusten nousuun on mahdollista vaikuttaa. Tarkastelemme alkutilanteen kartoituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia kokonaisuutena sekä niiden jakaantumista perusterveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Lähteenä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen Sotka-tietokantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusindikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Indikaattorin käyttöä rajoittaa se, että se sisältää vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille tulevat mukaan kuntien kautta, sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät ole mukana luvuissa. Vuoden 2006 alusta Kainuun hallintokokeilualueen kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki) eivät täytä kuntien talous- ja toimintatilastoa siltä osin kuin toiminta on Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulla. Tästä syystä Kajaanin tilastojen osalta tilastotietoa ei ole kaikilta osalta kuvattu ja mikäli se on kuvattu, on sen tulkinnassa oltava varovainen 4.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten kehityssuunta 2006–2008 SOTEPA-raportin pääpaino on Paras-hankkeen lähtötilanteen kuvaamisessa, mutta halusimme selvittää, mihin suuntaan sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat kehittymässä. Käytämme tässä SotkaNetin (2009) tietosisältöä nettokustannusten osalta. Otimme mukaan vuoden 2008 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset vuoden 2006 tietojen rinnalle. Kaikissa tutkimuksessa mukana olevissa ARTTU-kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuosien 2006 ja 2008 välillä (kuvio 14). ARTTU-kuntaluokkien mukaisessa tarkastelussa suurimmat lisäykset olivat kuntaliitoskunnissa, joiden keskimääräinen nousu oli 17 prosenttia eli kustannus asukasta kohden nousi 2 593 eurosta 3 037 euroon. Syvenevän yhteistyön kunnissa nousu oli 16 prosenttia eli 2552 eurosta 2962 euroon. Kaupunkiseutujen kunnan nousu oli puolestaan 15 prosenttia (2 389 eurosta 2 389 euroon). Prosentuaalisesti maan keskiarvo kustannusten noususta oli 14 prosenttia. Samalle prosentuualiselle tasolle pääsi myös kuntaryhmä muut kunnat, jonka euromääräinen tarkastelu osoitti hienoistanousua (2 623 eurosta 2 983 euroon). RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
64 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten muutos % 2006-2008: kuntaryhmien vertailu Kuntaliitoskunnat 17 Syvenevän yhteistyön kunnat 16 Kaupunkiseutukunnat 15 Koko maa 14 Muut kunnat 14 Muutos% 0 5 10 15 20 25 Kuvio 14. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten % muutos 2006 & 2008: ARTTUkuntaryhmien vertailu. (SotkaNet 2009.) Kuntien koon mukaan tarkastellen (kuvio 15) suurin kustannusten nousu tapahtui 5 001–10 000 asukkaan kunnissa (17 %). Pienintä nousu oli pienimmissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, joissa kasvu oli 14 prosenttia. Kaikista kunnista suurin kustannusten prosentuaalinen nousu oli Kiteellä, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset nousivat neljänneksellä (2 530 eurosta 3 154 euroon). Pienintä nettokustannusten nousu oli Hirvensalmella, jossa nousu oli 6 prosenttia (2 747 eurosta 2 913 euroon). Kuntakohtaiset tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten muutoksesta löytyvät liiteosioista. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat keskimääräisesti korkeimmat kuntaliitoskunnissa, joissa keskimääräinen kustannus oli 3 037 euroa per asukas. (Taulukko 9). Kaikista Arttu-kunnista korkeimmat nettokustannukset asukasta kohden olevat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat Pudasjärvellä, jossa kustannukset olivat 3 586 euroa. Nousua vuodesta 2006 oli näin ollen 21 prosenttia. Maan keskiarvo oli 2 934 euroa. Kuntia, joissa kustannukset olivat selvästi tämän yli, eli yli 3 000 euroa per asukas, oli jokaisessa kuntaryhmässä. Kunnat, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat yli maan keskiarvon eli 3 000 euroa per asukas tai sen yli, on kuvattu taulukkoon 9. ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14: 12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16: 14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18: 16 Children and families have quite
Page 19 and 20: 18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22: 20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24: 22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26: 24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28: 26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30: 28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32: 30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34: 32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36: 34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63: 62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116:
114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118:
116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120:
118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122:
120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124:
122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126:
124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128:
126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130:
128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132:
130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134:
132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136:
134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138:
136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?