Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

46
lääkäriin.
Palveluiden laatua olemme lähestyneet tässä vaiheessa hyvin yleisesti laatusuositusten
kautta (esim. ikäihmisten palvelujen laatusuositus) ja siitä näkökulmasta, käytetäänkö
suosituksia kunnan strategisessa suunnittelussa ja asiakasrajanpinnan työssä.
Ikäihmisten osalta esimerkiksi avo- ja laitoshoidon välinen painopiste kertoo yhden
suunnan palvelurakenteesta, mutta ei esimerkiksi kerro vielä palvelun käyttäjän omaa
kokemusta palvelun laadusta. Varsinainen palvelujen käyttäjänäkökulman tutkimus
tehdään ARTTU-arviointitutkimuksen loppuvaiheessa.
Tuottavuus ja vaikuttavuus ovat haastavia käsitteitä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa
tuottavuutta mitataan usein taloudellisten mittareiden tai hoitotulosten avulla,
toisinaan myös hiukan eri sisältöisen tuloksellisuus-käsitteen avulla. Paras-hankkeen
kuluessa arvioitu tuottavuuden muutos saattaa johtua useista eri tekijöistä, kuten Pentti
Meklin ja Marianne Pekola-Sjöblom luvussa 1 kuvaavat. Kunnan omassa toiminnassa,
kuntaympäristössä, valtakunnan päätöksenteossa tai esimerkiksi kansainvälisessä taloudessa
saattaa tapahtua muutoksia, jotka voivat vaikuttaa kuntien palveluihin, niiden
rahoitusperustaan ja palveluiden tuottamiseen tai käyttöön paljon voimakkaammin
kuin Paras-hanke. Tutkimuksen haasteena Paras-hankkeen kuluessa on kuitenkin
tunnistaa, millaisia muutoksia tapahtuu esimerkiksi kustannusten, panosten, tuotosten,
tuottavuuden ja tuloksellisuuden osalta ja kuinka ne ovat syntyneet. Selvitämme
jatkossa ARTTU-tutkimusmoduulien kanssa yhdessä myös sitä, mikä osa kehityksestä
tapahtuu meneillään olevien prosessien sisällä tai ohessa, ja onko jotain, joka on erityisesti
Paras-hankkeen mahdollistamaa tai jopa sen aikaansaamaa.
Tuottavuus on monisyinen käsite sosiaali- ja terveydenhuollossa. Työ- ja elinkeinoministeriö
(2009, 127) esimerkiksi suosittaa mittaamaan tuloksellisuutta, joka käsittää
myös laadun ja vaikuttavuuden. Tosin valtakunnallisia mittareita hyvinvointialan tuloksellisuuteen
ei ole olemassa, mutta niiden kehittämiseen on pyritty useiden tutkimusja
kehittämishankkeidenavulla koko 2000-luvun alun ensimmäisen vuosikymmenen
ajan. Yhteistä eri hankkeille ja intressitahoille, esimerkiksi työmarkkinaosapuolille ja
toimintaa ohjaaville ministeriöille, on se, että niissä tunnistetaan muun muassa kunnallisten
palvelujen asiakaslähtöisyys ja rooli osana julkisen sektorin perustehtävää,
samoin henkilöstön ehdoton merkitys palvelujen tuloksellisuuden aikaansaamisessa 4 .
Tässä raportissa olemme keränneet tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista
asukasta kohden eri toimialoilta, jolloin kuvaamme lähinnä sitä, kuinka kunnissa käytetään
rahassa mitattavia resursseja eri palveluihin. Tunnistamme myös näiden lukujen
takana olevat erilaiset piirteet ja taustat eri kunnissa.
Tähän raporttiin kuntien lähtökohtatiedot on kerätty valtakunnallisista tilastoista.
Tilastotietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on saatavissa hyvin runsaasti.
ARTTU-tutkimushankkeen eri moduuleissa asia ratkaistiin siten, että jokainen moduuli
4 Kunnallinen työmarkkinalaitos on suosittanut kuntien oman toiminnan tuloksellisuuden arvioitiin
erityisesti kunnille kehitetty tasapainotettua mittaristoa (BSC). Sen lähtökohtana on kunnan omiin
strategioihin ja omiin tavoitteisiin nojaava tuloksellisuuden arvioinnin malli, joka sisältää asiakasnäkökulman,
kustannusvaikuttavuus- ja kannattavuusnäkökulman, palveluiden prosessinäkökulman
sekä henkilöstönäkökulman. (KT:n yleiskirje 15/2000; Niiranen ym. 2005b, 260–262; Julkinen
sektori työnantajana 2006)
ACTA