Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

109
vaikeasti hahmottuvia, toisinaan piiloisiakin. Sirkka Rousu (2007, 284–285) osoittaa
lastensuojelun tuloksellisuudelle viisi kriittistä osa-aluetta: Hänen mukaansa aivan
lähtökohtaisia perusedellytyksiä kunnassa ovat ensinnäkin vankasti asiakaslähtöinen
organisaatio, eli se että työntekijöiden osaaminen on ajantasaista ja vastaa lastensuojelun
ajankohtaisia vaatimuksia, sekä toiseksi se, että lastensuojelun kaikki toimintaprosessit
edistävät asiakkaan oman elämänhallinnan ja voimavarojen vahvistumista.
Seuraavat kriittiset osa-alueet liittyvät vielä selkeämmin vaikuttavuuteen: Kolmas
osa-alue on se, että asiakkaan oman elämänlaadun kohdentumisen arviointi tulee tapahtua
asiakaslähtöisesti (ei siis professiokeskeisesti), ja neljäs se, että lasten ja nuorten
kasvuympäristöä korjataan ja kehitetään siten, että riskiolosuhteet vähenevät. Vasta
näillä pitkän aikavälin toimilla lastensuojelu muodostuu kustannusvaikuttavaksi, eli
saavutetaan viides osa-alue.
Nämä edellä kuvatut lapsiperheiden hyvinvointia ja lapsiperheiden käyttämien
palvelujen responsiivisuutta tukevat palvelut edellyttävät useiden eri ammattiryhmien
osaamisen yhdistämistä. Paras-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet uudenlaisiin, asiakaslähtöisiin
palveluihin näyttävät jo alkuvaiheessa olevan olemassa – joskin kunnat
näyttävät käyttävän mahdollisuuksia jossain määrin eri tavoin ja eri tarkoituksiin.
6.3 Lapsiperheiden palvelut Paras-Sotekyselyn
tulosten näkökulmasta
Vuonna 2009 tehdyssä Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön,
sekä THL:n yhteisessä Paras-Sotekyselyssä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista
vastaavat viranhaltijat arvioivat myös lapsiperheiden palvelujen saatavuuden ja laadun
tilannetta, sekä viimeisen vuoden aikana, että odotuksia tulevaisuuden osalta. Tässä
raportissa tarkastelukohteena ovat kunnan lastensuojelun sosiaalityö, kasvatus- ja
perheneuvola, äitiysneuvola, lastenneuvola ja koulupsykologi. Vastaajilta tiedusteltiin
heidän näkemyksiään lapsiperheiden palveluiden lähimmästä palvelupisteestä. Valintavaihtoehtoina
olivat 1) Kunnan alueelta, useammasta kuin yhdestä palvelupisteestä;
2) Kunnan alueelta, yhdestä palvelupisteestä; 3) Naapurikunnan alueella sijaitsevasta
palvelupisteestä (yhteistoiminta-alueen sisällä tai muu järjestely); 4) Alueellisesta tai
maakunnallisesta keskuspaikkakunnan alueella sijaitsevasta palvelupisteestä.
Lastensuojelun sosiaalityön osalta vastaajat arvioivat palvelun olevan pääasiallisesti
saatavissa oman kunnan alueelta yhdestä tai useammasta toimipisteestä (kuvio 45).
Kuntaryhmässä syvenevän yhteistyön kunnat vastaajat kuvaisivat, että lastensuojelun
sosiaalityön lähin palvelupiste asukkaille oli pääsääntöisesti yhdessä toimipisteessä oman
kunnan alueella (90 %). Kuntaliitoskunnissa ja erityisesti kaupunkiseutukunnissa
lastensuojelun sosiaalityön toimipisteitä oli oman kunnan alueella useampia.
Kasvatus ja perheneuvolapalveluissa suunta oli lähes samanlainen kuin lastensuojelun
sosiaalityössäkin eli palvelu on pääasiallisesti saatavissa omasta kunnasta yhdestä
toimipisteestä (kuvio 46). Kuntaliitoskunnista kaikki ilmoittivat palvelun olevan saatavissa
yhdestä toimipisteestä, muista kunnista näin ilmoitti 88 prosenttia ja kaupunkiseutujen
kunnista 89 prosenttia. Syvenevän yhteistyön kunnista puolessa palvelu oli
järjestetty yhdessä toimipisteessä ja 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kasvatus- ja
RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?