Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
121<br />
neistosta löytämäni sosiaaliset innovaatiot liittyvät juuri palvelujen järjestämiseen sekä<br />
organisaatioiden ja rakenteiden innovatiiviseen uudistamiseen. (Hänninen 2009.)<br />
Hämeenlinnan seudun kuntien asiakirjoista löytyi kolmenlaisia sosiaalisia innovaatioita.<br />
Ensimmäinen oli toimialat ylittävä lasten ja nuorten lautakunta, joka kattaa lapsia<br />
ja nuoria koskevat sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen palvelut. Tämä on palveluiden<br />
järjestämiseen ja organisointiin liittyvä selvä uudistus, sosiaalinen innovaatio. Tämän<br />
innovaation myötä sektorikohtainen pirstaleisuus häviää, ja uudistus mahdollistaa<br />
kokonaisvaltaisen palveluajattelun. Toinen sosiaalinen innovaatio, Lasten ja nuorten<br />
talo, on lähinnä palveluinnovaatio joka liittyy lasten ja nuorten erityispalveluiden<br />
järjestämiseen. Siinä on tarkoitus muodostaa palvelukokonaisuus siten, että kaikki lapsiperheiden<br />
erityispalvelut ovat saman katon alla. Myös kolmas sosiaalinen innovaatio,<br />
varhaiskasvatuskeskus voidaan luokitella palveluinnovaatioksi. Varhaiskasvatuskeskus<br />
kokoaa yhteen alueittain sekä kunnan omat että seurakunnan, yksityisen sektorin ja<br />
järjestöjen varhaiskasvatuspalvelut, joista asiakas voi valita tarvitsemansa palvelun.<br />
Nämä Hämeenlinnan seudun kuntien sosiaaliset innovaatiot noudattivat Parashankkeen<br />
tavoitteita palveluiden eheydestä ja asukaslähtöisyydestä. Samalla ne ovat<br />
myös linjassa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (KASTE)<br />
kanssa. KASTE-ohjelmassa (STM 2008:6) korostetaan ylisektoraalista ja elämänkaarimallin<br />
mukaista palvelumallia, jossa huomioidaan asiakkaiden kokonaisvaltaiset<br />
palvelutarpeet. Lisäksi Kaste-ohjelmassa korostetaan varhaisen puuttumisen työtapaa<br />
sekä palvelujen tarjoamista mahdollisimman lähellä asiakasta. Tutkimani sosiaaliset<br />
innovaatiot liittyvät juuri elämänkaarimallin mukaiseen palvelujen tuottamiseen, ylisektoraaliseen<br />
palvelujen järjestämiseen ja kokonaisvaltaiseen asiakkaiden tarpeiden hahmottamiseen.<br />
Hämeenlinnan lasten ja lapsiperheiden palveluihin kohdistuvat sosiaaliset<br />
innovaatiot ovat linjassa myös uudistetun lastensuojelulain (417/2007) idean kanssa.<br />
Laki korostaa sitä, että lastensuojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus,<br />
joka koostuu lapsen kasvua ja kehitystä edistävästä toiminnasta, kasvua tukevasta ja<br />
turvaavasta toiminnasta sekä kasvua korjaavista palveluista. Lastensuojelulla on siis<br />
kolme perustehtävää, joista ensimmäinen kohdistuu lasten yleisiin kasvuolosuhteisiin<br />
vaikuttamiseen. Toimijoina lapsen kasvua kehitystä edistävässä toiminnassa ovat kunnan<br />
peruspalveluiden, kuten neuvola, päivähoito, peruskoulu ja nuorisotyö, työntekijät.<br />
Toinen lastensuojelun perustehtävä on vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä, ja<br />
siinä toimijoina ovat muun muassa lapsiperheiden sosiaalityö, perhetyö, lastenvalvojan<br />
palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut ja erilaiset terapiapalvelut. Kolmas<br />
lastensuojelun perustehtävä on lasten suojelutehtävä. Näitä lapsen kasvua korjaavia<br />
palveluja ovat muun muassa lapsiperheiden erityispalvelut, mielenterveyspalvelut ja<br />
päihdepalvelut. (Rousu 2008.)<br />
Edellä mainittujen sosiaalisten innovaatioiden mahdollisuus on siinä, että ne<br />
tarjoavat keinon tarkastella kokonaisvaltaisesti lasten ja lapsiperheiden palveluja perinteisen<br />
sektorikohtaisen tarkastelun sijaan. Samalla ne kokoavat yhteen eri toimijat,<br />
jolloin saadaan synenergiaetuja niin peruspalveluissa kuin erityispalveluissakin, jo<br />
konkreettisen läheisyyden sekä ammatillisen vertaistuen myötä. Haasteena uusissa<br />
innovatiivisissa ratkaisuissa on erityisesti toiminnan valtiollisen ohjauksen osalta se,<br />
etteivät uudet toimintatavat sijoitu kovin helposti perinteisen, sektori- ja ministeriökohtaisen<br />
ohjauksen tai valtakunnallisen tilastoinnin muotoihin.<br />
RAKENTEET MUUTTUVAT <strong>–</strong> MIHIN SUUNTAAN?