Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

58
Edellä kuvatut Äänekosken, Siilinjärven, Mäntän-Vilppulan, Hirvensalmen ja Vimpelin
organisaatiorakenteet kuvastavat kukin omaa kuntakohtaista sosiaali- ja terveyspalveluiden
hallinnollisten rakenteiden monialaisuutta ja samalla palveluiden erilaisia
järjestämistapoja. Niille on kuitenkin ominaista, että peruskunta on sekä organisaatiokaavioissa
että palveluiden järjestämisen osalta näkyvä – myös organisaatioiden nimissä
– ja esimerkiksi valtuuston rooli ja ohjauksen julkisuus (palveluista vastaava ja niitä
ohjaava taho) ovat selvästi havaittavissa. Poikkeuksen edellä kuvattuihin, ehkä tavanomaisimpiin
ja tutumpiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorakenteisiin, muodostavat
seuraavaksi esiteltävät kaksi muuta ARTTU-kuntaa, Kajaani ja Hollola.
Kajaani on osa Kainuun maakuntayhtymää (kuvio 12). Ennen Paras-hanketta
alkaneessa Kainuun maakuntahallintokokeilusta on löydettävissä samansuuntaisia
piirteitä kuin Paras-hankkeessa. Vuosina 2005–2012 toteutettavan Kainuun hallintokokeilun
tavoitteena on hankkia kokemuksia siitä, voiko maakunnallista itsehallintoa
vahvistamalla vaikuttaa alueen, tässä tapauksessa Kainuun kehittämiseen ja esimerkiksi
peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen tai kuntien ja valtion aluehallinnon
toimintaan. Keinoina näiden tavoitteiden saavuttamiseen ovat olleet muun
muassa se, että kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen
koulutus on järjestetty maakunnallisena (Jäntti ym. 2010).
Tämä tutkimusraportin ilmestyessä Kainuun hallintokokeilusta oli valmistunut
useampia arviointeja. Tampereen yliopiston tutkijaryhmän laatiman Kainuun hallintokokeilun
toisen vaiheen arviointiraportin (Airaksinen et al 2008) mukaan kokeilun
onnistumiset olivat ennen muuta rakenteellisia ja taloudellisia. Kokeilun rakenteelliset
tavoitteet on onnistuttu toteuttamaan, ja hallintokokeilu oli vaikuttanut positiivisesti
kuntien taloustilanteeseen maakunnan mittakaavassa oleellisesti vähentämällä velkaantumista.
Kuntien itsehallinnon koettiin kuitenkin kärsineen kokeilun myötä. Vaikka
maakuntahallintokokeilu on tuottanut useita myönteisiä tuloksia, on osassa kuntalaisten
ja osin myös henkilöstön suhtautumisesta kokeiluun oli myös ollut kriittisyyttä.
Samansuuntaisen, joskin kriittisemmän näkökulman Kainuun malliin antaa
Valtiotalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus Kainuun hallintokokeilun tilasta
(2009). Sen mukaan kokeilun merkittävänä tuloksena voidaan pitää sitä, että Kainuun
maakunnassa on toteutettu ennakkoon Paras-hankkeen palvelurakennetavoitteita.
Myös tavoiteltujen uusien organisaatiorakenteiden toimintaa voidaan pitää kokeilun
tärkeänä tuloksena. Hallintokokeilun ansiosta alueen kunnat ovat panostaneet palvelujen
järjestämiseen pidemmällä, usean vuodenaikavälillä. Kokeilussa toteutetulla
palvelurakenteen muutoksella on saatu hillittyä kustannusten kasvua. Valtiontalouden
tarkastusviraston raportissa kuitenkin todetaan, että myönteisen kustannuskehityksen
jatkuminen on epävarmaa julkisiin palveluihin kohdistuvien suurten rasitusten vuoksi.
Syinä ovat väestön ikärakenne sekä suurempi sairastavuus ja työttömyys muuhun
maahan verrattuna. Palvelujen laatu- ja vaikuttavuusnäkökulmien osalta valtiontalouden
tarkastusviraston arvioinnissa todetaan, että hallintokokeilussa monet seikat ovat
johtaneet myös palvelurakenteen osittaiseen supistamiseen ja palvelujen tarjonnan
keskittymiseen siten, että lähipalveluja on vähennetty.
ACTA