Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
134<br />
2007<strong>–</strong>2009 aikana tapahtuneita muutoksia. Ilman lähtötilanteen kuvausta on vaikea<br />
jälkeenpäinkään arvioida, mitä palveluille Paras-hankkeen kuluessa tapahtuu, kuinka<br />
niitä uudistetaan ja eteneekö kehitys toivottuun <strong>suuntaan</strong>. Olemme ottaneet huomioon<br />
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa myös koko ajan meneillään olevat muut<br />
uudistukset ja yhä voimistuvan muutostilanteen siten, että tarkastelemme eri muuttujia<br />
myös vuosilta 2007<strong>–</strong>2009 niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Eri vuosien<br />
toimintatietoja ja organisaatiorakenteita tarkastellessamme havaitsimme selvästi, että<br />
kuntien palvelurakenteita uudistettaessa <strong>muuttuvat</strong> myös palvelujen nimet, organisaatiot<br />
ja vastuutahot. Kunnallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat samaan aikaan<br />
myös monet muut toimialakohtaiset uudistus- ja muutoshankkeet. Keskeisimpiä näistä<br />
ovat hallitusohjelmiin kytkeytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset kehittämisohjelmat<br />
2010-luvun alussa, ja meneillään olevat sosiaali- ja terveydenhuollon alan<br />
lainsäädännön uudistukset.<br />
8.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen<br />
perusrakenne elää koko ajan<br />
Sosiaali- ja terveyspalveluja koskeva alkukartoitus kuvaa vuoden 2006 tilannetta, siis<br />
ennen Paras-hankkeen alkamista. Alkutilanteen kartoitus laadittiin lemassa olevista<br />
dokumenteista: kuntien toimintakertomuksista, tilinpäätöksistä, arviointikertomuksista,<br />
Internet-sivuilta ja valtakunnallisista tietokannoista. Lisäksi aineistona käytettiin<br />
kuntiin vuonna 2009 tehtyä Paras-Sotekyselyä.<br />
Alkukartoituksen tavoitteena oli saada yleiskuva lähtötilanteesta kuntien sosiaali- ja<br />
terveydenhuollon hallinnollisten rakenteiden, palveluiden saatavuuden ja käytön osalta.<br />
Hallinnollisen perusrakenteen osalta seitsemän erilaisen organisointitavan joukossa<br />
oli selvästi yleisin vielä vuonna 2006 tapa, jossa kunta tuotti sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
palvelunsa itse. Vuonna 2009 kunta itsenäisenä palveluiden järjestäjänä oli<br />
edelleen yleisin, mutta isäntäkuntamallin yleistyminen näkyi selvästi. Hallinnollisessa<br />
perusrakenteessa näkyi jo Paras-hankkeen alkuvaiheessa yhä lisääntyvä organisatorinen<br />
monimuotoisuus ja jossain määrin myös rakenteiden päällekkäisyys. Monitoimijaisuus<br />
näyttää lisääntyvän ja syvenevän koko ajan.<br />
Hallinnollisen perusrakenteen kuvaamisessa on muutamia tulkintaan vaikuttavia<br />
<strong>–</strong> osin sitä vaikeuttaviakin seikkoja. Vuoden 2009 tilanteen selvittämisen lähteenä<br />
oli kuntakysely sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuista<br />
2009<strong>–</strong>2013 eli Paras-Sotekysely. Vuosien 2007<strong>–</strong>2008 hallintorakenteen selvitys tehtiin<br />
kuntadokumenttien pohjalta. Organisaatiorakenteet ovat myös muuttuneet niin, että<br />
tutkimusvuosien suora vertailu ei ole edes mahdollista. Saatu kokonaiskuva palveluiden<br />
hallinnollisesta rakenteesta antaa kuitenkin viitteitä siitä, miten nopeaa perusrakenteen<br />
muutos on ollut.<br />
Palvelukokonaisuuksien kustannusten lähtötilanne 2006 ja<br />
muutosten suunnat<br />
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten tarkastelu osoitti, että kunnat olivat lähtötilanteessa<br />
melko samanlaisessa asemassa. Kustannukset nousivat vuodesta 2006 vuoteen<br />
ACTA