Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
135<br />
2008 kaikissa kunnissa selvästi, 14<strong>–</strong>17 prosenttia. ARTTU-kuntaluokkien tarkastelussa<br />
suurimmat lisäykset olivat kuntaliitoskunnissa ja yhteistyökunnissa. Kaupunkiseutujen<br />
kuntaryhmässä nousu oli hiukan pienempää, 15 prosenttia. Prosentuaalisesti maan<br />
keskiarvo kustannusten noususta oli 14 prosenttia, jonka alle pääsi vain kuntaryhmä<br />
muut kunnat. Kuntien koon mukaisessa tarkastelussa suurin kustannusten nousu tapahtui<br />
5 001<strong>–</strong>10 000 asukkaan kunnissa (17 %). Pienintä kasvu pienissä, alle 5 000<br />
asukkaan kunnissa (14 %).<br />
On todettava, että kustannustarkastelu ei sellaisenaan ei kerro esimerkiksi palvelun<br />
saatavuudesta tai saavutettavuudesta, laadusta puhumattakaan. Kustannusvertailu<br />
antaa kuitenkin tutkimukselle mahdollisuuden tarkastella sitä, millaiseksi kunnissa<br />
tapahtuva palvelujen kehitys muodostuu, miten kustannuksen <strong>muuttuvat</strong> ja millaisella<br />
henkilöstörakenteella ja -osaamisella palvelut tuotetaan. Tämä edellyttää muiden<br />
palveluja kuvaavien indikaattoreiden ottamista mukaan ja tiivistä yhteistyötä muiden<br />
ARTTU-tutkimusmoduulien kanssa. Samalla on muistettava organisaatiotutkimuksissa<br />
usein ilmenevä tosiasia, että kustannukset yleensä pyrkivät nousemaan organisaatiouudistusten<br />
alkuvaiheessa. Mahdollinen ja tavoiteltu kehitys ja kustannusten<br />
lasku syntyy vasta pidemmän aikavälin kuluessa, ellei jokin muu seikka osaltaan nosta<br />
kustannuksia samaan aikaan.<br />
8.3 Vanhusten palveluihin kohdistuu suuria<br />
muutospaineita<br />
Vanhuspalvelujen arvioinnissa käytettävä palveluprofiili koostuu yli 75-vuotiaille tarjolla<br />
olevien palvelujen skaalasta kotihoidosta raskaaseen laitoshoitoon. Vuonna 2006 suurin<br />
osa vanhuksista asui kotona ja oli kunnan virallisen hoidon ulkopuolella. ARTTU-kuntien<br />
välillä oli selviä eroja erityisesti laitoshoidon osuuden ja omaishoidon osalla. Laitos<br />
yli 75-vuotiaiden hoitopaikkana oli monissa tutkimuskunnissamme selvästi tavallisempi<br />
vielä vuonna 2006 kuin mitä valtakunnalliset tavoitteet suosittavat. Laitoshoidon kustannukset<br />
vaihtelivat kunnissa myös melko paljon. Vanhainkotihoidon hoitopäivän<br />
hinnassa on huomattavia eroja kuntien välillä, koko maan keskiarvon olleessa 95 euroa.<br />
Vaihtelua oli syvenevän yhteistyön kuntien 66 eurosta kaupunkiseutujen kuntien 108<br />
euroon. Kuntakokoluokittain tarkasteltuna vanhainkodin laitoshoitopäivän hinta oli<br />
alaisinta kuntakokoluokassa 5 001<strong>–</strong>10 000 asukasta (77 €/hoitopäivä). Hoitopäivän<br />
hinta oli korkein (107 €/hoitopäivä), seuraavassa kuntakokoluokassa eli 10 001<strong>–</strong>20 000<br />
asukasta. Hoitopäivän hinnan erot voivat johtua lukuisista seikoista. Vertailun vuoksi<br />
ja täsmennykseksi tarkastelimme myös hoitojakson hintaa, joka osoitti, että joissain<br />
kunnissa korkea hoitopäivän hinta ”kompensoituu” kokonaishoitojakson hinnan suhteellisena<br />
alhaisuutena. Vastakkaisesti edullinen hoitopäivän hinta voi kuvastaa pitkiä<br />
hoitojaksoja. Kaikissa kunnissa tosin näin ei ollut, vaan päivän hinta ja hoitojakson<br />
hinta olivat samassa linjassa.<br />
Tutkimusvuonna 2006 ei ollut vielä käytössä valtakunnallista vuoden 2008 Ikäihmisten<br />
palvelujen laatusuositusta. Kunnissa käytettiin väljempää, vuonna 2001 annettua<br />
suositusta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa on kiinnostavaa seurata saavutetaanko<br />
vuoden 2008 suosituksissa osoitettu valtakunnallinen tavoite. Todennäköisesti myös<br />
RAKENTEET MUUTTUVAT <strong>–</strong> MIHIN SUUNTAAN?
Change language