Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

olevien yli 75-vuotiaiden osuus suhteessa kaikkiin 75 vuotta täyttäneisiin. Tässä raportissa palveluprofiili on laadittu Paras-ARTTU-ohjelman mukaisen kuntatyypittelyn mukaisesti (kuntaliitoskunnat, syvenevän yhteistyön kunnat, kaupunkiseutukunnat ja muut kunnat) ja kuntakokoluokan mukaan. Profiili on muodostettu laskemalla kunnan yli 75-vuotiaiden osuus ja suhteuttamalla tämä osuus yli 75-vuotiaiden osuuteen omaishoidossa oleviin, kotihoidon piirissä oleviin, tehostetun palveluasumisen piirissä oleviin sekä pitkäaikaisessa laitoshoidossa oleviin. Virallisen hoidon ulkopuolella olevien osuuden muodostavat näin ollen ne, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin ryhmiin. Edellisessä alaluvussa kuvattu Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (2008) tarkastelee kotona asuvien osuutta, joka on säännönmukaisesti korkeampi luku kuin tässä käytetty laskennallinen virallisen hoidon ulkopuolella olevien osuus. Kuitenkin virallisenhoidon ulkopuolella olevien tarkastelulle on tässä tapauksessa perustelunsa. Kotona asuvista osa käyttää kotipalvelua, mutta tämä ei näy kotona asuvien osuudessa vaan se sisältyy säännöllistä kotihoitoa saavien osuuteen. Palveluprofiilia tarkastellessa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: Ensinnäkin omaishoidon ja palveluasumisen piirissä olevat vanhukset käyttävät melko todennäköisesti myös aina jotain kotihoidon tai kotisairaanhoidon palvelua (esim. omaishoidon lomat, kotihoidon palvelut palveluasuntoihin). Toiseksi yllä olevat tiedot on kerätty puhtaasti valtakunnallisista tilastoista, jotta niitä voidaan vertailla yhdenmukaisesti kuntien kesken. Kuitenkin on tiedossa, että kuntien tilastointitapa sosiaali- ja terveydenhuollossa vaihtelee kunnittain ja tämän vuoksi valtakunnallinen tilasto ei välttämättä näytä samanlaiselta kunnasta käsin katsottuna. Palveluprofiilista käy esille se, että suurin osa vanhuksista asuu edelleen kotona ja on virallisen hoidon ulkopuolella. Valtaosa heistä luultavimmin pärjää hyvin ja he käyttävät palveluita, jotka katsovat itselleen tarpeellisiksi. Toisaalta heidän ”näkymättömyytensä” tilastoissa voi johtua esimerkiksi siitä, että he selviävät omaistensa tuen avulla, tai että he käyttävät epäsäännöllistä julkista tai yksityistä kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai säännöllistä yksityistä kotipalvelua. Sitä, miten paljon he käyttävät esimerkiksi yksityisiä palveluita, on miltei mahdoton tietää. Viitteitä siitä saadaan, kun tarkastellaan yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon yritysten määrää kunnissa. Kuitenkin suuri määrä yksityisiä hoivayrityksiä kertoo pääasiallisesti siitä, että kunnat ovat tehneet ostopalvelusopimuksia yritysten kanssa, sillä suuri osa pienistä ja keskisuurista yrityksistä nojaa toimintansa ostopalvelusopimusten varaan. Kunnissa on saatavilla monenlaisia julkisia, yksityisiä tai kolmannen sektorin järjestämiä ja vanhusten selviytymistä tukevia virkistystoimintoja, joista tilastot eivät kerro. Vanhuspalveluprofiilin laatimisessa olemme käyttäneet pääasiallisena lähteenä Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen Sotka-tietokantaa (SotkaNet 2006–2009). Tietokanta kuvaa tässä käytettyjen indikaattoreiden sisältöjä seuraavasti: 71 Kotona asuvat vanhukset Indikaattori ilmaisee kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi on laskettu muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
72 autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tilasto sisältää kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuuden (tavoite 90 %). Indikaattori on pääasiallisesti tarkoitettu kotona asuvien osuuden tavoitteen seurantaan. (SotkaNet 2009.) Omaishoidon tukea saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Indikaattori ilmaisee vuoden aikana 75 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä, eli se kuvaa omaishoidon tuen peittävyyttä 75 vuotta täyttäneessä väestössä. (SotkaNet 2009). Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet Indikaattoritieto sisältää kaikki ne yli 75 vuotta täyttäneet, joilla on palvelu- tai hoitosuunnitelma tai jotka saavat kotipalvelua, kotisairaanhoitoa tai päiväsairaalahoitoa vähintään kerran viikossa. Asiakkaisiin ei sisälly niitä henkilöitä, jotka ovat laitoshoidossa tai asumispalvelujen piirissä juuri tietojen laskentapäivänä, vaikka heillä olisi palveluja hoitosuunnitelma voimassa. (SotkaNet 2009.) Indikaattori ei kerro avopalveluihin panostamisesta tai resursoinnista, sillä kunta voi tarjota paljon apua harvoille asiakkaille tai vähän palvelua monille asiakkaille. Lukuja tulkittaessa on otettava huomioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken – niin tässä kuin muissakaan palveluissa – ei siis kerro koko totuutta kunnan vanhuspalvelurakenteesta. Eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja ja palvelujen määrä vaihtelee. Kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi palveluasumiseen asiakkaiden kunnosta ja toiveista johtuen. Tavallisen palveluasumisen piirissä olevat yli 75-vuotiaat Indikaattori ilmaisee, kuinka monta prosenttia 75 vuotta täyttäneistä on vuoden lopussa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen piirissä. Tavallisessa palveluasumisessa henkilökunta on paikalla vain päivällä. Indikaattori kuvaa ikääntyneiden tavallisen palveluasumisen peittävyyttä. (SotkaNet 2009.) Lukua tulkittaessa on otettava huo mioon, että ikääntyneiden palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Mukana ovat sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Palveluasuminen eroaa laitoshoidosta siinä, että palveluasuminen perustuu aina vuokra-, omistus- tai muuhun vastaavaan hallintamuotoon. ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22: 20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24: 22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26: 24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28: 26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30: 28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32: 30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34: 32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36: 34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64: 62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66: 64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122: 120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124:
122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126:
124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128:
126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130:
128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132:
130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134:
132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136:
134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138:
136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?