Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

109 vaikeasti hahmottuvia, toisinaan piiloisiakin. Sirkka Rousu (2007, 284–285) osoittaa lastensuojelun tuloksellisuudelle viisi kriittistä osa-aluetta: Hänen mukaansa aivan lähtökohtaisia perusedellytyksiä kunnassa ovat ensinnäkin vankasti asiakaslähtöinen organisaatio, eli se että työntekijöiden osaaminen on ajantasaista ja vastaa lastensuojelun ajankohtaisia vaatimuksia, sekä toiseksi se, että lastensuojelun kaikki toimintaprosessit edistävät asiakkaan oman elämänhallinnan ja voimavarojen vahvistumista. Seuraavat kriittiset osa-alueet liittyvät vielä selkeämmin vaikuttavuuteen: Kolmas osa-alue on se, että asiakkaan oman elämänlaadun kohdentumisen arviointi tulee tapahtua asiakaslähtöisesti (ei siis professiokeskeisesti), ja neljäs se, että lasten ja nuorten kasvuympäristöä korjataan ja kehitetään siten, että riskiolosuhteet vähenevät. Vasta näillä pitkän aikavälin toimilla lastensuojelu muodostuu kustannusvaikuttavaksi, eli saavutetaan viides osa-alue. Nämä edellä kuvatut lapsiperheiden hyvinvointia ja lapsiperheiden käyttämien palvelujen responsiivisuutta tukevat palvelut edellyttävät useiden eri ammattiryhmien osaamisen yhdistämistä. Paras-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet uudenlaisiin, asiakaslähtöisiin palveluihin näyttävät jo alkuvaiheessa olevan olemassa – joskin kunnat näyttävät käyttävän mahdollisuuksia jossain määrin eri tavoin ja eri tarkoituksiin. 6.3 Lapsiperheiden palvelut Paras-Sotekyselyn tulosten näkökulmasta Vuonna 2009 tehdyssä Kuntaliiton, sosiaali- ja terveysministeriön, valtionvarainministeriön, sekä THL:n yhteisessä Paras-Sotekyselyssä kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat viranhaltijat arvioivat myös lapsiperheiden palvelujen saatavuuden ja laadun tilannetta, sekä viimeisen vuoden aikana, että odotuksia tulevaisuuden osalta. Tässä raportissa tarkastelukohteena ovat kunnan lastensuojelun sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola, äitiysneuvola, lastenneuvola ja koulupsykologi. Vastaajilta tiedusteltiin heidän näkemyksiään lapsiperheiden palveluiden lähimmästä palvelupisteestä. Valintavaihtoehtoina olivat 1) Kunnan alueelta, useammasta kuin yhdestä palvelupisteestä; 2) Kunnan alueelta, yhdestä palvelupisteestä; 3) Naapurikunnan alueella sijaitsevasta palvelupisteestä (yhteistoiminta-alueen sisällä tai muu järjestely); 4) Alueellisesta tai maakunnallisesta keskuspaikkakunnan alueella sijaitsevasta palvelupisteestä. Lastensuojelun sosiaalityön osalta vastaajat arvioivat palvelun olevan pääasiallisesti saatavissa oman kunnan alueelta yhdestä tai useammasta toimipisteestä (kuvio 45). Kuntaryhmässä syvenevän yhteistyön kunnat vastaajat kuvaisivat, että lastensuojelun sosiaalityön lähin palvelupiste asukkaille oli pääsääntöisesti yhdessä toimipisteessä oman kunnan alueella (90 %). Kuntaliitoskunnissa ja erityisesti kaupunkiseutukunnissa lastensuojelun sosiaalityön toimipisteitä oli oman kunnan alueella useampia. Kasvatus ja perheneuvolapalveluissa suunta oli lähes samanlainen kuin lastensuojelun sosiaalityössäkin eli palvelu on pääasiallisesti saatavissa omasta kunnasta yhdestä toimipisteestä (kuvio 46). Kuntaliitoskunnista kaikki ilmoittivat palvelun olevan saatavissa yhdestä toimipisteestä, muista kunnista näin ilmoitti 88 prosenttia ja kaupunkiseutujen kunnista 89 prosenttia. Syvenevän yhteistyön kunnista puolessa palvelu oli järjestetty yhdessä toimipisteessä ja 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että kasvatus- ja RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
110 perheneuvolan toimipiste oli naapurikunnan alueella. 10 prosenttia vastaajista kertoi lähimmän palvelupisteen olevan alueellisessa tai maakunnallisessa toimipisteessä. Lähin palvelupiste: lastensuojelun sosiaalityö Muut Muut kunnat 37 63 Kaupunkiseutukunnat 56 44 Syvenevän Yhteistyökunnat yhteistyön kunnat 10 90 Kuntaliitoskunnat 43 57 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnan alueelta, useampi toimipiste Kunnan alueelta, yksi toimipiste Kuvio 45. Lastensuojelun sosiaalityön lähin palvelupiste 2009 ARTTU-tutkimukunnissa kuntaryhmittäin. (Lähde: Paras-Sotekysely 2009.) Lähin palvelupiste: kasvatus- ja perheneuvola Muut kunnat 12 88 0 Kaupunkiseutukunnat 11 89 0 Yhteistyökunnat Syvenevän 0 yhteistyön kunnat 50 40 10 Kuntaliitoskunnat 0 100 0 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnan alueelta, useampi toimipiste Kunnan alueelta, yksi toimipiste Naapurikunnan alueen palvelupiste Alueellisesta tai maakunnallisesta toimipisteestä Kuvio 46. Kasvatus- ja perheneuvolan lähin palvelupiste 2009 ARTTU-tutkimuskunnissa kuntaryhmittäin eriteltynä. (Lähde: Paras-Sotekysely 2009.) ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22:
20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24:
22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26:
24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28:
26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30:
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32:
30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34:
32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36:
34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38:
36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40:
38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42:
40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44:
42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46:
44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48:
46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50:
48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52:
50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54:
52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56:
54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58:
56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64: 62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66: 64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122: 120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124: 122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126: 124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128: 126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130: 128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132: 130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134: 132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136: 134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138: 136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140: 138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142: 140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144: 142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146: 144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148: 146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150: 148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152: 150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154: 152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156: 154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158: 156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160: 158 Kuvio 4. Sosiaali- ja terveyden
Page 161 and 162:
160 Kuvio 6. Sosiaali- ja terveyden
Page 163 and 164:
162 Kuvio 8. Sosiaali- ja terveyden
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
172 Kuvio 18. Lastenneuvoloiden kai
Page 175 and 176:
174 Kuvio 20. Lastenneuvoloiden kai
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?