Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

36
hoittavat palvelut suurelta osin verotuloilla. Kuten muissakin Pohjoismaissa, Suomessa
on tasattu ja täydennetty kuntien rahoitusvastuita valtionosuusjärjestelmän avulla.
Valtionosuusjärjestelmää on uudistettu toistuvasti viimeisen 30 vuoden ajalla, viimeksi
vuoden 2010 alussa. (Julkinen talous tienhaarassa 2010, 121.)
Runsas puolet kunnan budjetista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen.
Palvelut varmistavat hyvinvointia ja tuottavat työpaikkoja. Kilpailu työvoimasta
vaikuttaa myös kunnissa työvoiman saatavuuteen. Eläkepoistuma kasvaa lähivuosina,
ja 2010-luvun puolivälissä työelämästä poistuu kuudesosa koko kunta-alan henkilöstöstä.
Suurimmillaan eläkepoistuma tulee olemaan vuosina 2013–2017 (Halmeenmäki
2010, 46–47). Tästäkin näkökulmasta katsottuna Paras-hankkeen suosituksia noudattavassa
sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallisessa uudistamisessa on kysymys paljon
laajemmasta asiasta kuin vain rakenteista. Uudistukseen liittyy odotuksia palvelujen
järjestämistä koskevasta uudenlaisesta yhteistyöstä, työhyvinvoinnin lisäämisestä ja
tuottavuuden kasvusta. Nämä edellyttävät uutta osaamista myös sosiaali- ja terveysalan
henkilöstöltä. Erityisesti odotetaan kykyä käyttää olemassa olevaa tietoa uusien
toimintatapojen luomiseen, uudenlaisiin yhteistyöverkostoihin sekä kykyä vastata
työmuotojen uudistamistarpeisiin (Nakari & Sjöblom 2009; Nakari 2010).
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus ja sen kustannuskehitys kuntien budjeteissa
on ollut nouseva lasten päivähoidon kustannuksia lukuun ottamatta. Nousu näkyy
selvästi vuosien 1997–2008 kuntien taloustilastossa (www.kunnat.net). Kuvio 5
osoittaa palveluiden käyttökustannusten nousun yhteyden ikärakenteen muutokseen
vanhuspalveluissa ja tasaisemman kehityksen lasten päivähoidossa. Vanhustenhuollon,
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu ja niiden keskinäinen
suhde puolestaan selittävät miksi sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin
kiinnitetään eritystä huomiota Paras-hankkeessa (ks. Vakkuri ym. 2010).
Mrd. €
6,0
5,5
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
Kunnat ja kuntayhtymät
Erikoissairaanhoito
Perusterveydenhuolto
Lasten päivähoito
Vanhustenhuolto ym. 2
97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08
Lähde: Tilastokeskus
1 Käyttökustannukset = Toimintamenot + poistot + vyörytyserät
2 Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palvelut
Kuvio 5. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksia tehtävittäin; kustannuskehityksen
tarkastelu vuosina 1997–2008. (Lähde: www. kunnat.net.)
ACTA