Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
- No tags were found...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
63<br />
4.3 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset<br />
kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
yleistilanteen kuvaajina<br />
Palvelurakenneuudistuksen eräs tärkeimmistä tavoitteista on kuntien toiminnan<br />
tehostaminen ja palveluiden turvaaminen tulevaisuudessa. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon<br />
kustannusten tarkastelu antaa pohjaa tälle tarkastelulle. Kasvavien menojen<br />
syitä on lukuisia, joista osa on välttämättömiä. Koska voimavarat ovat rajallisia,<br />
joudutaan kunnassa arvioimaan menokehityksen taustalla olevia syitä ja arvioimaan,<br />
<strong>mihin</strong> kustannusten nousuun on mahdollista vaikuttaa.<br />
Tarkastelemme alkutilanteen kartoituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannuksia<br />
kokonaisuutena sekä niiden jakaantumista perusterveydenhuoltoon ja<br />
sosiaalipalveluihin. Lähteenä on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen<br />
Sotka-tietokantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusindikaattori ilmaisee<br />
kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Käyttökustannuksiin<br />
lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät.<br />
Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan<br />
vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Indikaattorin käyttöä rajoittaa se, että<br />
se sisältää vain kuntien tilinpäätöksiin sisältyvät tiedot. Kuntien maksut kuntayhtymille<br />
tulevat mukaan kuntien kautta, sen sijaan kuntayhtymien muut tulot tai menot eivät<br />
ole mukana luvuissa. Vuoden 2006 alusta Kainuun hallintokokeilualueen kunnat<br />
(Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi<br />
ja Vuolijoki) eivät täytä kuntien talous- ja toimintatilastoa siltä osin kuin toiminta on<br />
Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulla. Tästä syystä Kajaanin tilastojen osalta<br />
tilastotietoa ei ole kaikilta osalta kuvattu ja mikäli se on kuvattu, on sen tulkinnassa<br />
oltava varovainen<br />
4.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannusten<br />
kehityssuunta 2006<strong>–</strong>2008<br />
SOTEPA-raportin pääpaino on Paras-hankkeen lähtötilanteen kuvaamisessa, mutta<br />
halusimme selvittää, <strong>mihin</strong> <strong>suuntaan</strong> sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset<br />
ovat kehittymässä. Käytämme tässä SotkaNetin (2009) tietosisältöä nettokustannusten<br />
osalta. Otimme mukaan vuoden 2008 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset<br />
vuoden 2006 tietojen rinnalle. Kaikissa tutkimuksessa mukana olevissa ARTTU-kunnissa<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet huomattavasti vuosien<br />
2006 ja 2008 välillä (kuvio 14). ARTTU-kuntaluokkien mukaisessa tarkastelussa<br />
suurimmat lisäykset olivat kuntaliitoskunnissa, joiden keskimääräinen nousu oli 17<br />
prosenttia eli kustannus asukasta kohden nousi 2 593 eurosta 3 037 euroon. Syvenevän<br />
yhteistyön kunnissa nousu oli 16 prosenttia eli 2552 eurosta 2962 euroon. Kaupunkiseutujen<br />
kunnan nousu oli puolestaan 15 prosenttia (2 389 eurosta 2 389 euroon).<br />
Prosentuaalisesti maan keskiarvo kustannusten noususta oli 14 prosenttia. Samalle<br />
prosentuualiselle tasolle pääsi myös kuntaryhmä muut kunnat, jonka euromääräinen<br />
tarkastelu osoitti hienoistanousua (2 623 eurosta 2 983 euroon).<br />
RAKENTEET MUUTTUVAT <strong>–</strong> MIHIN SUUNTAAN?