Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

42
Tämäkin kuntakokoluokittelu muuttuu jatkuvasti kuntaliitosten myötä. Vuonna
2006 vielä hiukan yli puolet kaikista Suomen kunnista oli alle 5 000 asukkaan kuntia.
Vuoden 2010 alussa yli puolessa Suomen kunnista oli alle 6 000 asukasta. Parashankkeen
yhtenä tavoitteena on suurempi kuntakoko, sillä suuremman kuntakoon
uskotaan mahdollistavan sekä tehokkaamman palvelujen tuotannon että laajemman
osaamisen palvelujen tuottamisessa (L 169/2007, 1 §). Kuten edellisestä taulukosta
käy ilmi, Paras-hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta kiinnostavan ARTTUtutkimuskuntien
ryhmän muodostavat yhtäältä 20 000 asukkaan rajan alapuolelle
jäävien kuntien joukko ja toisaalta yli 20 000 asukkaan kuntajoukko sekä yhä kasvava
yli 50 000 asukkaan kuntajoukko.
3.4 Tutkimusraportin käsitteet
Tässä tutkimusraportissa käytettävät käsitteet ovat suurimmalta osin yhteneväisiä
koko ARTTU-tutkimushankkeen muiden tutkimusmoduulien käyttämien käsitteiden
kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueella joillakin käsitteillä (esimerkiksi tehokkuus)
on kuitenkin omat vakiintuneet ja juuri näiden palvelujen ominaispiirteistä tai
yhteiskunnallisesta perustehtävästä heijastuvat käsitesisältönsä. Myös eri tieteenaloilla
käytetään samoistakin ilmiöistä erilaisia käsitteitä, tai samoilla käsiteillä kuvataan
erilaisia ilmiöitä. Monitieteisessä tutkimushankkeessa, jollainen Arttu-arviointitutkimusohjelma
on, ei ole aina mahdollista tyytyä vain yhden tieteenalan käsitekenttään.
Suurin osa ARTTU-ohjelmassa käytetyistä käsitteistä onkin kuvattu tutkimusohjelman
yhteisessä, käsitteitä selkiinnyttävässä ARTTU-sanakirjassa (2010). Aluksi rajaamme
ja kohdennamme tutkimuskohteeksi valittujen vanhusten palveluiden, lapsiperheiden
palveluiden sekä perusterveydenhuollon palveluiden sisältöjä. Tämän jälkeen määrittelemme
tutkimuksessa käytetyt, palveluja koskevat yleiset käsitteet ja indikaattorit.
Varsinaiset kutakin palvelua koskevat sisällölliset käsitteet määritellään aina kyseisen
palvelun tarkastelun yhteydessä.
Vanhusten palvelut
Väestön ikääntyminen ja siitä johtuva palvelutarpeen kasvu luovat kunnissa tarvetta
resurssien uudelleen kohdentamiselle. Paras-hankkeen odotetaan tuovan uusia ratkaisumahdollisuuksia
tähän. Vanhuksille (yli 75-vuotiaille) suunnattuja palveluja tarkastellaan
palveluprofiilin ja ikäihmisten palvelujen valtakunnallisten laatusuositusten avulla.
Vanhusten palveluprofiili kuvaa sen, mitä kunnan hoiva- ja asumispalveluita kunnan
ikäihmiset käyttävät. Tutkimuskohteina ovat kotihoito, omaishoito, palveluasuminen
ja laitoshoito. Palveluprofiili kunnittain kuvaa todellista toteumaa, jota tarkastellaan
suhteessa valtakunnalliseen ikäihmisten hoidon laatusuositukseen keskeisillä vanhuspalvelujen
alueilla. Lisäksi olemme tässä tutkimuksessa ottaneet huomioon kaikki
kunnassa asuvat yli 75-vuotiaat, siis myös kunnan ”virallisen hoidon ulkopuolella”
olevat vanhukset. Nämä luvut kertovat siitä, miten suurella osalla vanhuksista ei ole
virallista, kirjattua hoitosuhdetta sosiaali- tai terveydenhuoltoon. Mielestämme tämä
kertoo ikäihmisten palvelutarpeesta ja vanhusten kunnallisen hoivan muutoksesta
enemmän kuin pelkkä kotona asuvien osuus. Oletettavaa on, että virallisen hoidon
ACTA