Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

143 Vuokko Niiranen, Juha Kinnunen ja Minna Kaarakainen 9 Tutkimushaasteet ja seuraavan arviointivaiheen painotukset Sosiaali- ja terveyspalvelut SOTEPA-tutkimusosion tutkimustehtävät vuosille 2010–2012 Ensimmäinen ARTTU-ohjelman tutkimusvaihe 2008–2009 kartoitti siis vuoden 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden perusprofiilia tutkimuskohteiksi valittujen vanhuspalveluiden, lapsiperheiden palvelujen sekä perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen kautta. Lähtötilanteen analyysin jälkeen päästään tutkimaan sitä, mikä muuttuu ja mihin suuntaan, mikä ei muutu tai missä muutokset ovat toisensuuntaisia kuin mitä on tavoiteltu. Lähtötilanteen peruskuvauksia täydennettiin lähtötilanteen analyysissä joiltakin osin tiedoilla, jotka kuvaavat vuoden 2007–2009 aikana tapahtuneita muutoksia. Arviointitutkimuksen toisessa vaiheessa, vuosina 2010–2012, selvitämme, miten Paras-hanke ja sen tavoitteet toteutuvat tutkimuskuntien sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tutkimus tapahtuu kokonaisvaltaisesti, yhdessä ARTTU-ohjelman muiden moduulien kanssa. Tutkimus voidaan jakaa strategisen, organisatorisen ja operatiivisen toiminnan tasoille (kuvio 66). Tavoitteena on luoda kokonaiskuva ARTTU-tutkimuskuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden strategisista valinnoista, kehittämisen suunnasta, sekä palveluverkostoista ja asiakasrajapinnalla tapahtuneista tietoisista uudistuksista ja osoitetuista tai odottamattomista muutoksista. STRATEGINEN TASO • Strategiset tavoitteet ja suunnitelmat sekä päätöksenteon eheys/paikka ORGANISAATIOTASO TOIMINNALLINEN TASO • Organisaatioiden rakenteet ja palveluverkostot • Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja käyttö • Koettu laatu ja palvelun eheys • Kustannukset Kuvio 66. Tutkimustasot ARTTU-ohjelman sosiaali- ja terveyspalvelutmoduulissa (SOTEPA). RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
144 Strategiataso painottuu tutkimuksessa kahdelle alueelle: a) toimintaa koskevan päätöksenteon strategisuus ja eheys vs. pirstaleisuus, b) toimintasuunnitelmien strategisuus. Tavoitteenamme on tunnistaa, mitä muuta kunnassa tai alueella tapahtuu, kuinka ja millä mekanismeilla valtio ohjaa kuntia suoraan tai epäsuorasti, sekä mitä ovat strategiatyön etenemisen ja toiminnan tasot ja tahot. Lisäksi selvitetään kuntapäättäjillä olevaa päätöksenteon tietoperustaa yhdessä ARTTU-ohjelman demokratiamoduulin kanssa. Strategisen päätöksenteon eheyttä selvitetään perusterveydenhuollon sekä lasten ja perheiden palveluiden osalta arvioimalla, missä ja millaisissa toimintakokonaisuuksissa palveluja ja toimintaa koskevat päätökset tehdään, ja ketkä osallistuvat päätöksentekoon. Toimintasuunnitelmien strategisuus liittyy erityisesti ikäihmisten palvelustrategioihin sekä lasten ja perheiden hyvinvointisuunnitelmiin. Molemmat ovat valtuustotasolla hyväksyttäviä suunnitelmia, ja lasten ja perheiden suunnitelma on myös lakisääteinen. Kokonaisuutena arvioidaan strategisten valintojen alaa (laaja vs. suppea) sekä niiden suuntaa (kuntalaislähtöisyys vs. valtiolähtöisyys – tai erittelemätön). Organisaatiotasolla tutkitaan palvelurakenteiden ja palveluverkostojen lisäksi palvelujen tuottamistapoja sekä niiden erilaisuutta ja responsiivisuutta Sosiaali- ja terveystoimen organisaatioiden sekä koulutoimen organisaatioiden limittäisyys joissain lasten ja perheiden uusissa palveluissa tuottaa yhtäältä uudenlaista asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Toisaalta se saattaa synnyttää organisaationäkökulmasta ristikkäisyyttä, mikä heijastuu esimerkiksi johtamisessa kuntatasolla, eri ministeriöiden ohjausmekanismeissa tai toimintaa koskevissa tunnusluvuissa. Perusterveydenhuoltoa koskevan päätöksenteon paikka (sijainti/taso) ja kokonaisvaltaisuus arvioidaan suhteessa palvelujen järjestämisen tapoihin ja palveluiden sijaintiin. ARTTU-tutkimuskunnat ovat erilaisia, joten lähdemme arvioinnissa siitä, että a) ei ole olemassa vain yhtä parasta tapaa organisoida sosiaali- ja terveyspalveluja, ja b) että erilaiset organisoinnin tavat voivat olla eri toimintaympäristöissä tehokkaita. Toiminnallinen taso kattaa erikseen määriteltävät kunta- ja toimintakohtaiset tapaukset ja palvelujen käyttöä koskevat tunnusluvut sekä yhdessä ARTTU-ohjelman talousmoduulin kanssa selvitettävän palvelujen kustannuskehityksen. Toiminnalliselle tasolle sisältyvät esimerkiksi tutkittavana olevien palveluiden konkreettiset tuottamistavat ja mahdolliset uudenlaiset käytännön toimintatavat, sekä se, kuinka ne kohtaavat palvelutarpeen tai mihin osaan palvelutarvetta ne vastaavat. Toiminnan asiakasrajapinnan tasolla arvioidaan niin ikään palveluiden saatavuus ja eheys vs pirstaleisuus palvelunkäyttäjien näkökulmasta. Vanhusten palvelut Vanhuspalvelut ovat lähitulevaisuudessa yhä keskeisempi osa kaikkien ARTTUkuntien palveluja, sekä palvelun käyttäjien että työntekijöiden ja talouden resurssien näkökulmasta. Sosiaali- ja terveyspalvelut -moduulissa tarkastelemme vanhuksille suunnattuja palveluita palvelustrategioiden ja -verkostojen sekä yli 75-vuotiaiden kunnallisen palveluprofiilin kautta. Lisäksi tutkimme erityisesti kuntastrategioiden ja valtakunnallisen laatusuosituksen toteutumista vanhuspalveluissa. Tutkimuskohteina ovat kotihoito, sen saamisen kriteerit ja kriteerien muutokset, palveluasuminen ja laitoshoito. Tuloksia verrataan ARTTU-ohjelman lähtötilanteeseen, vuoteen 2006, ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22:
20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24:
22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26:
24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28:
26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30:
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32:
30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34:
32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36:
34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38:
36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40:
38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42:
40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44:
42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46:
44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48:
46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50:
48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52:
50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54:
52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56:
54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58:
56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60:
58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62:
60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64:
62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66:
64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68:
66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70:
68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72:
70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74:
72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76:
74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78:
76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80:
78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82:
80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84:
82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86:
84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88:
86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90:
88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92:
90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122: 120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124: 122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126: 124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128: 126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130: 128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132: 130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134: 132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136: 134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138: 136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140: 138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142: 140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143: 142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 147 and 148: 146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150: 148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152: 150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154: 152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156: 154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158: 156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 165 and 166: 164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 177 and 178: 176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 189 and 190: 188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192: 190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194: 192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?