Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

90
Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon sijoittuminen organisaatiorakenteessa 2009
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
29
71
Kuntaliitoskunnat
40
60
Syvenevän yhteistyön
kunnat
Erillisten hallinnollisten yksiköiden alaisia
88
67
33
12
Kaupunkiseutukunnat Muut kunnat
Yhdistetty samaan hallinnolliseen yksikköön
Kuvio 29. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun sijoittuminen eri hallinnollisten yksiköiden alaisuuteen
ARTTU-kunnissa vuonna 2009. (Lähde: Paras-Sotekysely 2009.)
Paras-Sotekyselyssä tiedusteltiin vastaajilta heidän näkemyksiään ikäihmisten palveluiden
lähimmästä palvelupisteestä. Valintavaihtoehtoina olivat 1) Kunnan alueelta,
useammasta kuin yhdestä palvelupisteestä; 2) Kunnan alueelta, yhdestä palvelupisteestä;
3) Naapurikunnan alueella sijaitsevasta palvelupisteestä (yhteistoiminta-alueen sisällä
tai muu järjestely); 4) Alueellisen tai maakunnallisen keskuspaikkakunnan alueella
sijaitsevasta palvelupisteestä. Tarkastelemme tässä ikäihmisten palveluista kotihoidon,
tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon lähintä palvelupistettä. Vaikka vaihtoehtoja
järjestää palveluita oli useita, oli mielenkiintoista huomata, että nämä ikäihmisten palvelut
järjestetään pääasiallisesti omassa kunnassa useammassa palvelupisteessä. Ainoana
poikkeuksena laitoshoidon järjestämisessä oli syvenevän yhteistyön kuntien laitoshoito,
joka pääasiallisesti järjestetään oman kunnan alueella yhdessä toimipisteessä. Seuraavissa
kolmessa kuviossa on aukipurettu ARTTU-kuntatyypeittäin lähin palvelupiste
kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa.
Kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa palvelupisteitä on
tämän aineiston perusteella useammassa toimipisteessä mutta ne ovat oman kunnan
alueella. Erityisesti tämä tulee esille kuntaliitoskuntien vastaajien osalla, heillä tämä
vaihtoehto oli kaikkien kolmen palvelun osalta vallitsevin (kuviot 30–32).
ACTA