Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

sen tuottamaan vahvimpaan näyttöön nojaavia valintoja. Tämän vuoksi poliittisten päättäjien voi olla vaikea tai he eivät aina halua käyttää arviointitietoa. Norjalainen tutkija Jostein Askim (2007) puolestaan osoittaa norjalaisia kunnanvaltuutettuja koskevassa tutkimuksessaan, että poliittiset päättäjät kyllä käyttävät arviointitietoa, erityisesti silloin kun kyse on monialaisista, vaikeaselkoisista ja selvästi kuntalaisten elämään vaikuttavista toiminnallisista päätöksistä. Näitä ovat vaikkapa vanhuspalveluja tai koulupalveluja koskevat ratkaisut tai monialaiset hallinnon järjestämistä koskevat päätökset. Tämän tiedon perusteella voi olettaa, että suomalaiset päättäjät kyllä käyttävät arviointitietoa, jos sitä on saatavilla tarvittaessa ja käyttökelpoisessa muodossa. (myös Mitton ym. 2001 ja 2007.) Sosiaali- ja terveyspalveluja ja niihin liittyviä uudistuksia voidaan tarkastella tehtävälähtöisesti eli funktionalistisen mallin avulla neljästä toisiinsa liittyvästä näkökulmasta. Näitä ovat adaptaatio, toiminnan jatkuvuus, tavoitteiden saavuttaminen ja integraatio (Parsons & Smelser 1972, 30–50; Salminen 2009, 204–208). Funktionalistisen mallin mukaisia näkökulmia voidaan lähestyä niin kuntatasolta, kansallisesti kuin kansainvälisestikin, esimerkiksi Euroopan unionin näkökulmasta. Tavoitteiden saavuttaminen on minkä tahansa uudistuksen, ja erityisesti tässä tutkittavan Paras-hankkeen kannalta keskeistä. Jotta tavoitteet saavutetaan ja jotta niiden saavuttamista voidaan arvioida, tulee tavoitteiden määrittelyn olla selkeää ja tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavan päätöksenteon läpinäkyvää. Adaptaation eli mukautumisen näkökulmassa korostuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä tarvittavien resurssien hankkiminen ja niiden oikeudenmukainen jakaminen sekä talouden johtaminen. Lisäksi adaptaatio edellyttää, että toiminnalle on saatavissa uudistamistilanteessa tarvittava tuki. Tämä tarkoittaa kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä organisaation sisältä, työntekijöiltä ja johdolta tulevaa tukea että laajemmin toimintaympäristöstä, kuntayhteisöltä, poliittisilta päättäjiltä ja toisilta toimialoilta tulevaa tukea. Edellytys uudistuksen onnistumiselle on demokraattisessa toimintajärjestelmässä myös se, että asiakkaat ja laajemmin kuntalaiset hyväksyvät uudistuksen ja katsovat, että uudistus vastaa heidän palvelutarpeitaan. Toiminnan jatkuvuuden ja ylläpitämisen näkökulma sosiaali- ja terveyspalveluissa taas edellyttää että palveluiden toimintaprosessit tunnistetaan ja että kaikki palveluprosessin osat tukevat uusien tavoitteiden saavuttamista. Tämä merkitsee esimerkiksi vanhuspalveluissa sitä, että kaikki ikäihmisille suunnatut palvelut tukevat johdonmukaisesti tavoitteeksi asetettua kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa asumista ja vanhuksen hyvää selviytymistä arkipäivästä. Jatkuvuuteen liittyvät esimerkiksi palveluihin sisältyvä julkinen intressi ja toiminnan lainsäädännöllinen perusta, toimintaa koskevat arvojärjestelmät sekä toiminnassa noudatettava henkilöstöpolitiikka. Paras-hankkeeseen liittyvien valtakunnallisten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, mikäli tavoitteet on hyväksytty ja määritelty konkreettisesti myös kunnissa ja mikäli päätöksenteko tukee tavoitteiden saavuttamista. Integraatio edellyttää tavoitteiden koordinointia, tarkoituksenmukaisia johtamisjärjestelmiä ja sitä, että organisaatiossa tehtävä työ ja toiminnan tavoitteet vastaavat toisiaan. Tähän kuuluvat poliittisen päätöksentekojärjestelmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaorganisaatioiden lisäksi myös kunnassa olevat muut organisaatiot, kumppanuusverkostot ja toimijoiden väliset vuorovaikutusjärjestelmät. (Salminen 2004, 51–55.) 27 RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohdat ovat monialaisia Hyvinvointipalvelujen järjestelmää on rakennettu ja kehitetty kunnissa aktiivisesti koko 1900-luvun jälkimmäinen puolisko. Muutokset ovat kohdistuneet kunnalliseen itsehallintoon ja palvelujen rakenteisiin. Niihin ovat sisältyneet niin palvelutarjonnan laajeneminen, toiminnan sisällölliset mallit ja pelisäännöt, asiakaslähtöisyys kuin kunnan ja valtion keskinäiset suhteet ja rahoitusvastuutkin. Suomessa hyvinvointipolitiikasta vastaa kaksi keskeistä julkishallinnon järjestelmää, valtio ja kunnat. Ne toimivat poliittisen demokratian lähtökohdista käsin. 1960- ja 1970-luvuilla luotiin julkisille hyvinvointipalveluille valtiokeskeinen poliittishallinnollinen ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä. Se on ehtinyt muuttua 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa jo moneen kertaan, vaikkakin perusfundamentit ovat säilyneet. Liikkeelle lähdettiin 1960-luvulla toimintatavoista, jotka sosiaalipalvelujen osalta olivat pitkälti kuntien omassa päätösvallassa. Sen sijaan terveyspalveluissa valtiollinen ohjaus oli jo tuolloin niin sairaalapalvelujen kuin perusterveydenhuollonkin osalta vahvempi. Näistä edettiin 1970- ja 1980-lukujen sosiaali- ja terveydenhuollon keskitettyyn valtionohjaukseen ja sittemmin 1990-luvun puolen välin jälkeen desentralisoituihin toimintatapoihin, jotka nojasivat kuntien, valtion ja alan järjestöjen kumppanuuteen. Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspoliittiset tehtävät ja tavoitteet itsenäisinä ja ympäristöstään käsin määräytyvinä Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmät ja niiden organisaatiot valtion ja kuntien taloudellisissa, sosiaalisissa, poliittisissa ja toiminnallisissa konteksteissa Kunnallinen itsehallinto ja kunta asukkaidensa yhteisönä Kuntalaisten hyvinvointi, palvelujärjestelmät ja organisaatioiden toimintatavat Palvelujen saatavuus ja käyttö: poliittinen ja toiminnallinen johtaminen, kuntatalouden reunaehdot ja palveluiden sisällöt Kuvio 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimintapolitiikkana ja toimintana – eri tasojen vuorovaikutus. (Niiranen ym. 2010, 27.) Kuntalaisten hyvinvoinnista puhutaan Suomessa usein hyvinvointia edistävän järjestelmän käsitteiden kautta. 2010-luvun alussa ovat voimistuneet yhtäältä keskustelu ongelmien ehkäisystä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja toisaalta vaatimukset ACTA
Page 1 and 2: Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4: TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6: 4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8: 6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10: 8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12: 10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14: 12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16: 14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18: 16 Children and families have quite
Page 19 and 20: 18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22: 20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24: 22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26: 24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27: 26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 31 and 32: 30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34: 32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36: 34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64: 62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66: 64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80:
78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82:
80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84:
82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86:
84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88:
86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90:
88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92:
90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94:
92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96:
94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98:
96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100:
98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102:
100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104:
102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106:
104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108:
106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110:
108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112:
110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114:
112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116:
114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118:
116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120:
118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122:
120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124:
122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126:
124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128:
126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130:
128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132:
130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134:
132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136:
134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138:
136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?