Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

77
Kuntakohtaisissa tarkasteluissa tulee esille enemmän eroavaisuuksia kuntien välillä.
Erot kohdentuvat suurimmilta osiltaan säännöllisen kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen
käyttöön. Kuntakohtaiset vanhuspalveluprofiilit on esitelty liiteosassa.
PARAS-hankkeen ja ARTTU-arviointiohjelman edetessä seuraamme kuntien
tavoitetasojen toteutumista. Vuoden 2006 tietoihin perustuva tarkastelu antaa jo
suuntaa, mutta koska aiemmassa laatusuosituksessa ei ollut asetettu määrällisiä mittareita,
ei vuoden 2006 tilanteen vertailu tuolloin vasta tulossa olleeseen vuoden 2008
suositukseen ole tarkoituksenmukaista. Profiilit antavat kuitenkin lähtökohdan arvioida
vanhuspalvelujen kehittämistä Paras-hankkeen kuluessa.
5.3 Kuntien suhde toisiin kuntiin eri palvelujen
tarkastelussa
Palveluprofiili kertoo kunnista sen tiedon, minkä palvelun piirissä yli 75-vuotiaat
pääsääntöisesti ovat. Olemme tarkastelleet näiden eri palveluiden suhdetta yli 75-
vuotiaiden määrään eri kunnissa niin, että kuntien välinen vertailu on mahdollista ns.
sirottumakuvioiden avulla. Kuviot voidaan jakaa nelikenttiin, jossa maan keskiarvo
on nelikentän leikkauspiste. X-akselilla on ilmaistu yli 75-vuotiaiden prosentuaalinen
osuus väestöstä ja Y-akselilla indikaattori, johon 75-vuotiaiden osuutta on suhteutettu.
Nelikentän vasemmat puoliskot muodostavat kunnat, joissa 75 vuotta täyttäneitä on
maan keskiarvoa vähemmän. Oikean reunan kentät puolesta ilmaisevat kunnat, joissa
75 täyttäneitä on suhteellisesti enemmän.
Kuviossa 20 käy selkeästi esille, että suurin osa kunnista asettuu koko maan
keskiarvon lähelle. Kuviosta näkyvät myös keskiryhmästä poikkeavat kunnat sekä
ikärakenteeltaan selvästi vanhusvoittoiset kunnat. Kunnat järjestävät vanhuspalveluita
eri tavoin ja ratkaisut ovat kunnittain varsin monialaisia. Tarkastelemme erilaisten
ratkaisujen sisältöjä ja yhteyksiä esimerkiksi palvelujen kustannuskehitykseen syvällisemmin
hankkeen loppuvaiheen raportissa.
Ensimmäiseksi tarkastelimme yli 75-vuotiaiden osuutta suhteessa kotona asuviin
yli 75 vuotta täyttäneisiin (21). Tämän tarkastelun taustalla oli ikäihmisten laatusuosituksen
tavoite pyrkiä suosimaan ensisijaisesti kotona asumista ja kotiin tuotettavia
palveluita. Eniten kotona asuvia yli 75-vuotiaita oli Lempälässä ja Karkkilassa. Yli
75-vuotiaiden kotona asuvien suhteellinen osuus kaikista yli 75-vuotiasta oli suurinta
Karkkilan lisäksi Lapualla, Pellossa, Kemiönsaaren kunnissa sekä Hirvensalmella.
Seuraavaksi tarkastelimme yli 75-vuotiaiden suhteellista osuutta omaishoidon
piirissä oleviin (21). Tämänkin tarkastelun taustalla oli ikäihmisten laatusuositus ja
kotona asumisen ensisijaisuus, jota omaishoito omalta osaltaan tukee. Omaishoito on
sinänsä kunnallisten palveluiden hyvä tukija, joskin kuntien käytännöt esimerkiksi
omaishoitajien oman jaksamisen ja tuen osalta (omaishoitajien lomat, virkistystoiminta
jne.) vaihtelevat kunnittain. ARTTU-kunnissa omaishoitoa käytettiin melko hyvin
suhteessa maan keskiarvoon. Eniten omaishoitoa käytettiin Pohjois-Suomen kunnissa
kuten Kuusamossa, Sodankylässä, Pudasjärvellä ja Haukiputaalla.
RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?