Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

123 kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta, ja aikasarja osoittaa onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikkien lääkärikäyntien osuudet Indikaattori ilmaisee perusterveydenhuollon avohoidon piirissä tapahtuvien lääkärikäyntien osuuden tuhatta asukasta kohti. Tarkastelin tässä kartoituksessa eri ikäryhmien lääkärissäkäyntiä. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit sisältävät lääkärikäynnit terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden terveyden- ja sairaanhoitokäynnit vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. (SotkaNet 2009.) Tilaston käyttöä rajoittaa se, että tieto kerätään terveyskeskuksittain siten, että tiedoissa ilmoitetaan erikseen oman kunnan/kuntien potilaiden käynnit sekä yhteensä ulkopaikkakuntalaisten käynnit. Koska ulkokuntalaisten käyntien osalta ei saada tarkkaa kotikuntatietoa, jaetaan terveyskeskuskuntayhtymien osalta ulkokuntalaisten käynnit suhteessa kuntayhtymään kuuluvien kuntien omien potilaiden käyntimäärän ja lisätään kunkin jäsenkunnan oman kunnan potilaiden käyntimäärään. Terveyskeskusten osalta ulkopaikkakuntalaisten käynnit lisätään suoraan oman paikkakunnan asukkaiden käynteihin ja ilmoitetaan SOTKAnet-kantaan terveyskeskuskunnan omalle kuntakoodille. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilasmäärä Indikaattori ilmaisee lääkärin potilasmäärän perusterveydenhuollon avohoidossa vuoden aikana, eli terveyskeskusten äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, kotisairaanhoidossa, mielenterveyshuollossa sekä muussa avohoidossa (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Yhdellä potilaalla saattaa olla useampia käyntejä vuoden aikana. Indikaattoritiedon rajoitukset ovat samat kuin avohoidon lääkärissäkäyntien määrän tarkastelussakin. (SotkaNet 2009.) Yksityislääkärissä käyntien korvaukset Indikaattori ilmaisee yksityissektorin lääkärikäynneistä korvausta saaneiden osuuden prosentteina koko väestöä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Indikaattori ilmaisee sairauden vuoksi yksityislääkärissä käyneiden määriä suhteutettuna kyseisen väestöryhmän kokoon. Yksityislääkärikäynnit rekisteröityvät keskitetysti selvästi tarkemmin kuin julkisen sektorin käynnit. Kävijästä tallentuu henkilötunnus, jonka avulla tietoja on (tutkimustarkoituksissa) mahdollista yhdistellä muihin rekistereihin. Yksityislääkärikäyntejä kuvaava rekisteri sisältää tietoa myös mm. lääkärin erikoisalasta, RAKENTEET MUUTTUVAT <strong>–</strong> MIHIN SUUNTAAN?
124 mutta ei käynnin syystä. (SotkaNet 2009.) Yksityislääkärissä käynneistä myönnettyjen Kela-korvausten määrä ja yksityisten palveluiden määrä kunnassa kertovat siitä, minkä verran kunnassa ohjautuu asiakkaita yksityissektorille. Yksityissektorin käyttö suhteessa julkisiin palveluihin kertoo asiakkaiden palvelutavoitteista ja myös siitä, onko lähettyvillä ylipäätään saatavilla yksityisiä palveluita, tai miten julkisiin palveluihin pääsee. Huoltosuhde määrittelee kunnan taloudellista tilannetta. Mitä suurempi osa väestöstä on ansiotyössä, sitä parempi on huoltosuhde. Nykyisin parhaissa maakunnissa puolet väestöstä on ansiotyössä mutta erityisesti pienissä ja syrjäisissä kunnissa tilanne on toinen. Sairastavuusindeksi kuvaa kunnan kroonista sairastavuutta ja terveydentilaa. Maan keskiarvo on 100 ja sitä alemmat luvut kuvaavat kunnan olevan keskimääräistä paremmassa kunnossa kuin muut. Mitä suurempi luku on, sitä huonompi on kunnan yleinen terveydentila. Jos kunnan huoltosuhde on pieni ja sairastavuusindeksi korkea, voidaan kysyä miten kunta pystyy turvaamaan palvelut (kuvio 56.) 160 Sairastavuusindeksi Huoltosuhde ja sairastavuusidenksi 2006 140 Juuka Pudasjärvi 120 100 Hirvensalmi Varkaus Kuusamo Kitee Pello Sodankylä Haukipudas Uurainen Vimpeli Kuopio Kajaani Äänekoski Kotka Lapua Halsua Oulu Siilinjärvi Mänttä-Vilppula Pori Seinäjoki Koko maa Hamina Jyväskylä LappeenrantaKarkkila Salo Harjavalta Turku Vöyri-Maksamaa Hämeenlinna Raasepori Vaasa HollolaLieto Kemiönsaari Lempäälä Sipoo 80 Kirkkonummi Mustasaari 60 Huoltosuhde, demografinen 40 45 50 55 60 65 70 75 Kuvio 56. Sairastavuusindeksin ja huoltosuhteen suhde ARTTU-tutkimuskunnissa 2006. (SotkaNet 2009.) ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12:
10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14:
12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16:
14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18:
16 Children and families have quite
Page 19 and 20:
18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22:
20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24:
22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26:
24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28:
26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30:
28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32:
30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34:
32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36:
34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38:
36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40:
38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42:
40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44:
42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46:
44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48:
46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50:
48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52:
50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54:
52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56:
54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58:
56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60:
58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61 and 62:
60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 63 and 64:
62 Kuntakentän nopea muutos näkyi
Page 65 and 66:
64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68:
66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70:
68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72:
70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114: 112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116: 114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118: 116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120: 118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122: 120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123: 122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 127 and 128: 126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130: 128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132: 130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134: 132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136: 134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138: 136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140: 138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142: 140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144: 142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146: 144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148: 146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150: 148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152: 150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154: 152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156: 154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158: 156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 165 and 166: 164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 173 and 174: 172 Kuvio 18. Lastenneuvoloiden kai
Page 175 and 176:
174 Kuvio 20. Lastenneuvoloiden kai
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?