Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

More documents

Recommendations

Info

Anni Jäntti, Jenni Airaksinen ja Arto Haveri (2010) toteavat Kainuun hallintokokeilun vaikutusten arvioinnissa Vtv:n arviota hieman myönteisemmin, että kokeilulla saavutettiin hyviä tuloksia peruspalvelujen järjestämisessä. Erityisesti tämä näkyi heidän mukaansa siinä, että arvioinnin mukaan palvelut pystyttiin järjestämään kustannustehokkaasti ja laadukkaasti koko maakunnan asukkaille ilman merkittäviä heikennyksiä sen enempää palveluverkossa kuin palvelusisällössäkään. Kainuun hallintokokeilun ohella toinen mielenkiintoinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamistapa on ARTTU-tutkimuskunnassa Hollolassa (kuvio 13). Vuoden 2007 alussa toimintansa aloittanut. itsenäisenä liikelaitoksena toimiva peruspalvelukeskus Oiva järjestää Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Hämeenkosken ja Padasjoen kuntien yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lasten päivähoidon palveluista vastaavat kuntien sivistystoimet. 61 Kuntien toimintarakenteet muuttuvat ja elävät Kuntarakenteet ja niiden myötä sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnolliset rakenteet olivat muuttuneet jo Paras-hankkeen ensimmäisten vuosien aikana. Tätä raporttia kirjoitettaessa vuosien 2009/2010 taitteessa ja erityisesti vuoden 2010 alussa voitiin havaita, että muutokset kuntien organisoinnin tavoissa ja rakenteissa olivat suuria. Joissain kunnissa kehitetään eräänlaisia välivaiheen organisaatiota, joita korjataan tai uudistetaan hyvinkin nopeasti joko reformin myötä saatavien kokemusten perusteella (Haveri & Stenvall 2009, 231–232), tai esimerkiksi liikelaitokseen siirtymisen vuoksi. Paras-uudistuksen tavoitteena on pyrkimys entistä laajempaan väestöpohjaan ja puitelaki edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen minimivaatimukseksi 20 000 asukaan rajan. Yksi vaihtoehto kunnille on kuntaliitos. Yhdistymisselvityksissä on ollut mukana yli 200 kuntaa vuodesta 2005 alkaen. Näistä 118 kuntaa on päätynyt kuntaliitokseen, jotka toteutuvat vuosina 2009–2013. (Heinämäki 2010; Kokko ym. 2009). On mahdollista, että kuntien lukumäärä tulee alittamaan kolmensadan vielä puitelain voimassaoloaikana. Esimerkiksi monikuntaliitokset eli useamman kuin kahden kunnan yhdistymiset ovat yleistyneet Paras-uudistuksen kuluessa, kun niitä ei aikaisemmin tapahtunut juuri lainkaan. 2010-luvun alussa valmisteilla ja toteutumassa oli useita kuntaliitoksia (Kuntaliitokset 2010, www.kunnat.net). Mikäli kaikki vuoden 2010 alussa selvityksen kohteena olevat kuntaliitoshankkeet toteutuvat, kuntien määrä tulee vähenemään lähes kolmanneksella vuodesta 2000 vuoteen 2013. Kuntien mediaanikoko kasvoi vuosina 2007–2010 noin 6 000 asukkaaseen, eli kasvua oli noin 800 asukasta. Vuonna 2007 keskimääräinen asukasluku oli noin 13 000 ja vuoden 2010 alussa se oli hieman yli 16 000 asukasta. Kuntarakenteen on arvioitu uudistuvan lähivuosina edelleen, kun kaupunkiseutujen rakenteellinen eheytyminen jatkuu. Monissa kunnissa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueet saattavat muodostaa (tai niiden odotetaan muodostavan) luonnollisen pohjan uudelle kuntajaolle. Lähivuosina todennäköisesti kasvavat myös kuntien paineet järjestää kuntarajoista riippumattomia palveluja. Osa kuntalaisista haluaa käyttää palvelua ensisijaisesti sen sijainnin perusteella, ei niinkään kunnan jäsenyyden perusteella. Syinä tähän voivat olla esimerkiksi työpaikan sijainti tai sukulaisuus- ja huoltosuhteisiin liittyvät elämäntilanteet. (Julkinen talous tienhaarassa 2010, 124–125; vrt. HE 90/2010).) RAKENTEET MUUTTUVAT – MIHIN SUUNTAAN?
62 Kuntakentän nopea muutos näkyi myös sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön, Terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimuslaitoksen (THL) ja Kuntaliiton keväällä 2009 kuntien päättäjille tekemän, sosiaali- ja terveyspalvelujen tilannetta koskeneen kyselyn (Paras-Sotekysely) tuloksissa. Vuoden 2009 organisaatiotyypitykset muodostuivat kyselyn perusteella ARTTU-kuntien osalta taulukossa 8 esitellyllä tavalla. Taulukon aineisto kerättiin maaliskuussa 2009, jonka jälkeen kunnat ovat edelleen muuttaneet omia toimintatapojaan tai ovat niitä parhaillaan muuttamassa. Vertaillessa taulukon 7 ja taulukon 8 sisältämiä tietoja eri palveluiden järjestämisen hallinnollisista perusrakenteista on hyvä muistaa, että tiedot on kerätty eri tietolähteistä, joten ne eivät ole aivan suoraan vertailtavissa. Vuoden 2007/2008 tilannearvio on selvitetty kuntien dokumenteista ja Internet-sivuilta, jolloin tutkijan tulkinnan varaan on jäänyt tehdä epäselvissä tapauksissa tulkintoja. Vuoden 2009 tieto on saatu suoraan Sote-kyselyn vastaajilta, jotka olivat pääasiassa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavia viranhaltijoitaja vastaus on kunnan yhden vastaajan näkemyksen mukainen. Taulukko 8. Tiivistetyt sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnolliset järjestämistavat 2009. Tilanne 2009 I Kunta II Kunta + kuntayhtymä III Isäntäkunta IV Maakunta 60 % (24) 15 % (6) 22 % (9) 3 % (1) Kunta tuottaa kaikki Kuntayhtymä tuottaa kaikki Kunta tuottaa isäntä- Maakunta tuottaa sosiaali- ja terveyden- tai osan sosiaali- ja tervey- kuntamallilla kaikki tai kaikki sosiaali- ja huollon palvelut denhuollon palvelusta osan sosiaali- ja tervey- terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa denhuollon palveluista palvelut Hamina, Haukipudas, Halsua, Karkkila Kitee, Mustasaari, Kajaani Hirvensalmi, Hämeen- (kaikki sote) Siilinjärvi, Vimpeli, linna, Juuka, Jyväskylä, Mänttä-Vilppula Vöyri-Maksamaa Kemiönsaari, Kotka, (kaikki th, muutamia sh) (kaikki so-te) Kuusamo, Lappeenranta, Harjavalta, Lieto, Uurainen Hollola Lapua, Lempäälä, Oulu, (vain th) (kaikki, ei päivähoito) Pello, Pori, Pudasjärvi, Vaasa Raasepori, Salo, Sipoo, (kaikki th, muutamia sh) Sodankylä, Turku, Kuopio Varkaus, Äänekoski Seinäjoki (vain th) (Lähde: Paras-Sotekysely 2009.) Muutos kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisessa rakenteessa näkyy selvästi. Kunta itse sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana on edelleen suurin ryhmä ART- TU-kuntien joukossa. Yhdistelmää jossa kunta ja kuntayhtymä tuottavat sosiaali- ja terveyspalvelut oli vuonna 2009 ARTTU-kuntien joukossa hiukan vähemmän kuin vuonna 2007/2008. Isäntäkuntamallien lisääntyminen on myös nähtävissä, joskin vuoden 2009 kyselyssä isäntäkuntamalliin sisältyi myös sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitos, kun ne vuoden 2007/2008 tarkastelussa (taulukko 7) olivat erillään. ACTA
Page 1 and 2:
Minna Kaarakainen, Vuokko Niiranen
Page 3 and 4:
TOIMITTAJAT Minna Kaarakainen Vuokk
Page 5 and 6:
4 Sisällysluettelo Esipuhe _______
Page 7 and 8:
6 Kuvioluettelo Kuvio 1. Karttakuva
Page 9 and 10:
8 Kuvio 52. Palveluiden saatavuuden
Page 11 and 12: 10 lisääntynyttä ammattitaitoa s
Page 13 and 14: 12 Resumé Minna Kaarakainen, Vuokk
Page 15 and 16: 14 I de lösningar som gäller serv
Page 17 and 18: 16 Children and families have quite
Page 19 and 20: 18 Pentti Meklin & Marianne Pekola-
Page 21 and 22: 20 arviointitutkimuksen avulla näh
Page 23 and 24: 22 Sodankylä Pello Kuusamo Pudasj
Page 25 and 26: 24 • Millaisia vaikutuksia kuntie
Page 27 and 28: 26 tutki sosiaalisten innovaatioide
Page 29 and 30: 28 2.3 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 31 and 32: 30 2.4 Sosiaali- ja terveyspalvelui
Page 33 and 34: 32 Vapaakuntakokeilu ja siihen liit
Page 35 and 36: 34 netta osana julkista taloutta, s
Page 37 and 38: 36 hoittavat palvelut suurelta osin
Page 39 and 40: 38 Vuokko Niiranen, Minna Kaarakain
Page 41 and 42: 40 Kunnallinen itsehallinto, kunnan
Page 43 and 44: 42 Tämäkin kuntakokoluokittelu mu
Page 45 and 46: 44 saatavilla runsaasti tilastollis
Page 47 and 48: 46 lääkäriin. Palveluiden laatua
Page 49 and 50: 48 Markku Hänninen, Minna Kaarakai
Page 51 and 52: 50 millaiset mahdollisuuden asukkai
Page 53 and 54: 52 4.2 Sosiaali- ja terveyspalveluj
Page 55 and 56: 54 Kuvio 8. Hallintorakenteen tyypp
Page 57 and 58: 56 Kuvio 10. Hallintorakenteen tyyp
Page 59 and 60: 58 Edellä kuvatut Äänekosken, Si
Page 61: 60 Kuvio 13. Hallintorakenteen tyyp
Page 65 and 66: 64 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 67 and 68: 66 Sosiaali- ja terveydenhuollon ne
Page 69 and 70: 68 Paras-hanke voi mahdollistaa muu
Page 71 and 72: 70 Uudistettu ja konkreettisempia i
Page 73 and 74: 72 autetussa asumisessa olleet. Vä
Page 75 and 76: 74 Taulukko 11. Vanhustenhuollon er
Page 77 and 78: 76 Tässä kuntakokoluokassa kotiho
Page 79 and 80: 78 96 94 92 90 88 86 Kotona asuvat
Page 81 and 82: 80 13 12 Pitkäaikaisessa laitoshoi
Page 83 and 84: 82 Vanhainkodin laitoshoidon hoitop
Page 85 and 86: 84 Vanhainkodin laitoshoitojakson
Page 87 and 88: 86 2004). Kyse on sekä siitä, mit
Page 89 and 90: 88 Nythän muutosta tehdään muuto
Page 91 and 92: 90 Kotipalvelun ja kotisairaanhoido
Page 93 and 94: 92 Lähin palvelupiste: laitohoito
Page 95 and 96: 94 Palveluiden saatavuuden muutos v
Page 97 and 98: 96 Palveluiden laadun muutos viimei
Page 99 and 100: 98 Vuokko Niiranen ja Minna Kaaraka
Page 101 and 102: 100 ovat myös avohuollon tukitoime
Page 103 and 104: 102 4000 Neuvolakäyntien lkm 0-7-v
Page 105 and 106: 104 Vaasassa, Kuopiossa, Jyväskyl
Page 107 and 108: 106 30 Lapsiperheiden % määrä ja
Page 109 and 110: 108 2 1,8 1,6 Turku Kodin ulkopuole
Page 111 and 112: 110 perheneuvolan toimipiste oli na
Page 113 and 114:
112 Koulupsykologin palveluiden lä
Page 115 and 116:
114 muut kunnat. Niissä tilanne ol
Page 117 and 118:
116 Kaikissa kuntaryhmissä vastaaj
Page 119 and 120:
118 oppilashuollon kolmeen osa-alue
Page 121 and 122:
120 uuden lastensuojelulain avulla
Page 123 and 124:
122 Minna Kaarakainen 7 Perustervey
Page 125 and 126:
124 mutta ei käynnin syystä. (Sot
Page 127 and 128:
126 Perusterveydenhuollon avohoitok
Page 129 and 130:
128 7.4 Lääkärissäkäyntien mä
Page 131 and 132:
130 7.5 Yksityislääkärissä käy
Page 133 and 134:
132 Lähin palvelupiste: Lääkäri
Page 135 and 136:
134 2007-2009 aikana tapahtuneita m
Page 137 and 138:
136 valtakunnallisilla koulutuksill
Page 139 and 140:
138 Raijas ja Repo (2009, 14) nosta
Page 141 and 142:
140 taloustaantuma kuin edellinen,
Page 143 and 144:
142 tisen kehityksen. Kansalaisten
Page 145 and 146:
144 Strategiataso painottuu tutkimu
Page 147 and 148:
146 Lähteet Airaksinen, Jenni, Hav
Page 149 and 150:
148 Mitton Craig, Adair Carole, McK
Page 151 and 152:
150 palvelujärjestelmän turvaamis
Page 153 and 154:
152 kirjat/Valtuusto/080526.pdf, M
Page 155 and 156:
154 Kuvio 19. Lastenneuvoloiden kai
Page 157 and 158:
156 Kuvio 2. Sosiaali- ja terveyden
Page 159 and 160:
Page 161 and 162:
Page 163 and 164:
Page 165 and 166:
164 Kuvio 10. Vanhusten vanhainkoti
Page 167 and 168:
Page 169 and 170:
Page 171 and 172:
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Page 177 and 178:
176 Kuvio 22. Perusterveydenhuollon
Page 179 and 180:
Page 181 and 182:
Page 183 and 184:
Page 185 and 186:
Page 187 and 188:
Page 189 and 190:
188 Kuvio 34. Yksityislääkäriss
Page 191 and 192:
190 Kuvio 36. Yksityislääkäriss
Page 193 and 194:
192 Liitetaulukko 2. Vanhuspalvelui
Page 195 and 196:
194 Liitetaulukko 4. Vanhuspalvelui
Page 197 and 198:
196 varautua kattavasti etukäteen.
Page 199 and 200:
198 218 Jarmo Vakkuri, Olavi Kallio
Page 201:
200 Tilaan ACTA-sarjan kestotilauks
show all

Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?