Rakenteet muuttuvat – mihin suuntaan?
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
Rakenteet muuttuvat - mihin suuntaan? - Kunnat.net
- No tags were found...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
30<br />
2.4 Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusten<br />
jatkumo<br />
Monet meneillään olevat kansalliset reformit, poliittiset linjaukset ja laajemmat yhteiskunnan<br />
kehityssuunnat ohjaavat kuntien toimintaa. Tarkasteleme tässä alaluvussa<br />
ohjausmalliajattelun näkökulmasta lainsäädännön, rakenteiden, informaatio-ohjauksen<br />
ja politiikkaohjauksen keskeisimpiä reformeja ja hankkeita (Lundqvist 1972).<br />
Tarkoituksenamme on osoittaa, kuinka nykytilanteen taustalla olevat monimuotoiset<br />
ohjausmekanismit ovat kehittyneet sekä millaiseen uudistusten jatkumon johon Parashanke<br />
sijoittuu.<br />
Paras-hankkeella tavoitellaan kuntien rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten<br />
avulla menojen kasvun hillintää ja paremmin toimivia palveluja. Paras-hankkeen<br />
lähtökohta eli toiminnan uudistaminen ”kansanvallan lähtökohdista” merkitsee myös<br />
sosiaali- ja terveyspalveluissa toimimista kunnan demokraattisen päätöksentekojärjestelmän<br />
mukaisesti. Lisäksi se sisältää sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaperiaatteisiin<br />
kuuluvan ajatuksen responsiivisuudesta eli palvelutarpeisiin vastaamisesta ja<br />
asukaslähtöisyydestä.<br />
Sosiaali- ja terveyspalvelujen pitkän aikavälin uudistusten jatkumoa kuvataan<br />
seuraavassa taulukossa 1. Paras-hanke on yksi keskeinen <strong>–</strong> mahdollisesti myös käänteentekevä<br />
<strong>–</strong> reformi pidemmässä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen ketjussa.<br />
Uudistukset ovat usein rinnakkaisia ja jopa limittäisiä. Toiminnan rakenteet ja toimintamuodot<br />
edes voi säilyä muuttumattomina, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden<br />
on vastattava muuttuviin tarpeisiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, avun<br />
tarpeessa ja ongelmien ratkaisemisessa.<br />
Myös valtion kuntiin kohdistuvan ohjauksen muodot ovat rinnakkaisia ja esimerkiksi<br />
informaatio-ohjausta koskevia selkeitä aikarajoja ei ole edes tarkoituksenmukaista<br />
esittää. Ohjauksen muodot <strong>muuttuvat</strong> pehmeärajaisesti ja 2000-luvulla on<br />
ollut tyypillistä useiden eri ohjausmuotojen kietoutuminen toisiinsa (Oulasvirta ym.<br />
2002; Stenvall & Styväjärvi 2006).<br />
Uudistajat ja uudistusten painopisteet vaihtelevat vuosikymmenittäin. Tarkasteluajanjaksona<br />
1970-luvulta 2010-luvulle sosiaali- ja terveyspalveluja sekä niiden toimintaa<br />
ja rahoitusta ohjaava lainsäädäntö on ollut käytössä eri muodoissa, painotukseltaan<br />
vain hiukan vaihdelleen. 2010-luvun alussa lainsäädännön eli normiohjauksen merkitys<br />
on jälleen selvästi voimistunut (Niemelä 2008; Niiranen 1994 ja 2010; Kaarakainen<br />
2008).<br />
ACTA