Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia

Johdatus
suomalaisten kouluikäisten
fyysiseen aktiivisuuteen
Tuija Tammelin
Maailma on muuttunut istuvammaksi ja arjen liikunta on vähentynyt.
Liikunta ei enää välttämättä sisälly luonnostaan koululaisen päivään.
Lapset ja nuoret ovat lihoneet ja heidän fyysinen kuntonsa on
heikentynyt. Se uhkaa heidän – tulevien työikäisten – terveyttään ja
hyvinvointiaan tulevaisuudessakin.
Liikunnan harrastaminen vähenee siirryttäessä lapsuudesta aikuisikään,
eikä ilmiö ole ainakaan uusi. Suomalaisten kyselytutkimusten mukaan
kouluikäiset ovat aktiivisimmillaan noin 12-vuotiaina ja eri tutkimusten
mukaan tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on vaihdellut 20 ja
60 %:n välillä. Kansainvälisen WHO:n Koululaistutkimuksen mukaan
yhtenä vertailukriteerinä käytettiin sitä, kuinka moni on fyysisesti aktiivinen
siten, että hengästyy ja hikoilee vähintään tunnin viitenä päivänä
viikossa. Suomalaisnuorista tämän kriteerin täytti 11-vuotiaana 45 %
tytöistä ja 50 % pojista. Vastaavat luvut tytöistä ja pojista olivat 13-vuotiaana
25 % ja 36 % ja 15-vuotiaana 20 % ja 27 %.
Maailma on muuttunut yhä istuvammaksi. Lapset ja nuoret istuvat
varsin paljon television ja tietokoneruutujen ääressä. Koulumatkojen
kulkeminen ja asioiminen kävellen tai pyörällä on vähentynyt. Lyhyitäkin
matkoja liikutaan yhä useammin autolla. Sosiaalisia suhteita hoidetaan
kännyköillä ja netissä sen sijaan, että kavereita mentäisiin tapaamaan
omin jaloin. Amerikkalaisten lastenlääkärien suositusten mukaan
esim. television katselu tulisi rajata kahteen tuntiin päivässä. Suomalaista
nuorista noin puolet katsoo televisiota enemmän kuin kaksi tuntia
päivittäin ja neljäsosa neljä tuntia tai enemmän päivittäin. Lisäksi
pojista neljännes käyttää television katselun lisäksi kaksi tuntia päivit-
12