Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia

61
maailman ymmärtämistä, tulevaisuutta ja moraalia koskeva pohdiskelu
käynnistyy. Ajattelu kehittyy, yleisen tiedonkäsittelyn tehokkuus ja kapasiteetti
lisääntyy ja toiminnanohjaus kehittyy. Tämä mahdollistaa toiminnan
suunnittelun, joustavuuden, itsesäätelyn ja toiminnan toteuttamisen
tai toisaalta sen ehkäisemisen ja kontrollin. Nämä toiminnat ovat
vahvasti yhteydessä aivojen etuosien kehittymiseen.
Siitä, mitkä kaikki tekijät, ja missä suhteessa, vaikuttavat kognitiiviseen
kehitykseen, vallitsee monia käsityksiä. Useimmat ovat kuitenkin
valmiita hyväksymään ajatuksen siitä, että hermostossa tapahtuva kehitys
ja sen yksilölliset piirteet muodostavat kognitiivisen kehityksen perustan.
Tälle perustalle rakentuu lapsen oma aktiivinen toiminta, jossa
lapsi omien kokemustensa kautta rakentaa tarkentuvaa käsitystä itsestään
ja ympäristöstään. Lapsi ei kuitenkaan ole ”yksinäinen keksijä autiolla
saarella” vaan elää koko ajan yhteydessä toisiin ihmisiin ja omaan
kulttuuriinsa. Tässä vuorovaikutuksessa kognitiivinen kehitys saa suuntansa
ja muotonsa.
Lähteet
Nurmi J-E, Ahonen T, Lyytinen H, Lyytinen P, Pulkkinen L, Ruoppila I. Ihmisen
psykologinen kehitys. Hersinki: WSOY, 2006.
Schneider W, Bjorklund D. Memory and knowledge development. Teoksessa:
Valsiner J, Connolly KJ, toim. Handbook of developmental psychology. London:
Sage 2003, s. 370-403.
Steinberg L. Cognitive and affective development in adolescence. Trends in
Cognitive Sciences 2005;9:69-74.
Motorinen kehitys
Arja Sääkslahti
Motorinen kehitys on läpi elämän kestävä jatkuva vastavuoroinen prosessi,
jonka seurauksena lapsen taito itsenäiseen liikkumiseen paranee ja
monipuolistuu. Siihen vaikuttavat yksilön geeniperimä, fyysinen kasvu ja