Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia

81
son P, Huovinen T, toim. Näkökulmia liikuntapedagogiikkaan, 2. painos. Helsinki:
WSOY 2007, s.152-6.
Partonen T. Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa: Vuori I, Taimela S, toim. Liikuntalääketiede.
Duodecim 2005, s. 508-12.
Rintala P, Ahonen T, Cantell M, Nissinen, toim. Liiku ja opi. Keuruu: Otava
2005, s. 7-24.
Sacker A, Cable N. Do adolescent leisure-time physical activities foster
health and well-being in adulthood? Evidence from two British birth cohorts.
European Journal Public Health 2006;16:331-5.
Strong WB, Malina RM, Blimkie CJ ym. Evidence based physical activity for
school-age youth. J Pediatr 2005;146:732-7.
Trudeau F, Laurencelle L, Trembley J ym. A long-term follow-up of participants
in the Trois-Rivieres semi-longitudinal study of growth and development.
Pediatric Exercise Science 1998;10:366-77.
Twisk JW. Physical activity guidelines for children and adolescents: a critical
review. Sports Medicine 2001;31:617-27.
Liikunnan mahdolliset riskit
Olli J Heinonen
Liikuntatapaturmat
Liikuntatapaturmat ovat suurin vammoja aiheuttava tapaturmaluokka.
Vuonna 2006 Suomessa tapahtui 278 000 liikuntavammaa. Vammoja
syntyy erityisesti rasittavan ja kilpailuhenkisen liikunnan yhteydessä.
Yli neljännes kaikista liikuntavammoista kohdistuu polveen ja nilkkaan.
Myös lasten ja nuorten liikunta- ja urheilutapaturmat ovat tavallisia,
ja niiden määrä on lisääntynyt. Onneksi valtaosa vammoista on
lieviä ja hyvin paranevia. Vakavien tapaturmien aiheuttajana liikuntapaikalle
matkustaminen on selkeästi vaarallisempaa kuin itse liikunta.
Liikunnan harrastajan tapaturmariski kasvaa, kun vauhti, kaatumiset
ja kontaktit muihin pelaajiin lisääntyvät. Myös pelivälineet voivat
aiheuttaa vammoja.