Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kehitys, mutta erityisesti ympäristön tarjoamat fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset<br />
virikkeet. Motorisen kehityksen nopeus on hyvin yksilöllistä.<br />
Motorinen oppiminen on prosessi, jossa motoriset taidot kehittyvät<br />
yksilöllisesti aktiivisen oppimisprosessin myötä. <strong>Fyysisen</strong> kasvun myötä<br />
tapahtuvat kehon mittasuhteiden muutokset vaativat jatkuvaa sensorisen<br />
järjestelmän mukauttamista aistitiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja<br />
palautteeseen ja vaikuttavat siten motoriseen oppimiseen. Lasten neuraalinen<br />
järjestelmä ei vielä ole vakiintunut ja motoriset taidot vaihtelevat.<br />
Lapset tarvitsevatkin runsaasti harjoittelua ja toistoja päivittäin.<br />
Kognitiivisella kehityksellä on merkittävä rooli tahdonalaisessa liikkumisessa<br />
ja motoristen taitojen oppimisessa. Kognitiivinen kehitys<br />
mahdollistaa sen, että lapsi oppii hyödyntämään eri aistien kautta tulevaa<br />
tietoa kehonsa liikuttamisessa ja oppii uusia motorisia taitoja. Motoriset<br />
taidot voidaan jakaa perustaitoihin ja erityistaitoihin. Lapsilla on<br />
biologiset edellytykset oppia motoristen perustaitojen kehittynein vaihe<br />
jo ennen kouluikää. Riittävien tasapainotaitojen oppiminen on edellytys<br />
kaikelle muulle motoriselle oppimiselle. Motorisia perustaitoja ovat: käveleminen,<br />
juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen,<br />
potkaiseminen ja lyöminen. Niitä ihminen tarvitsee läpi elämän selviytyäkseen<br />
itsenäisesti arkielämän vaatimista tarpeista. Motoristen perustaitojen<br />
kehittyminen niiden edistyneimmälle tasolle vaatii runsaasti<br />
toistoja eli harjoittelua, ulkopuolisen rohkaisua, neuvomista ja uuden<br />
oppimista tukevaa oppimisympäristöä. Nämä tekijät kuitenkin vaihtelevat<br />
runsaasti yksilöittäin, ja siksi monet lapsista, nuorista ja aikuisista<br />
voivat jäädä saavuttamatta motoristen perustaitojen kehittyneimmän<br />
vaiheen. Tyypillisiä tällaisia vaillinaisiksi jääviä taitoja ovat esimerkiksi<br />
heittäminen, kiinniottaminen ja lyöminen.<br />
Motorisissa perustaidoissa on eroja sukupuolten välillä. Pojat ovat<br />
tyttöjä parempia juoksussa, pituushypyssä sekä pallon heitossa. Tytöt<br />
puolestaan ovat parempia hienomotoriikkaa ja tarkkuutta vaativissa taidoissa.<br />
Nämä sukupuolierot johtuvat osittain perimästä, neuraalisesta<br />
kypsymisestä mutta myös ympäristön sosiaalistavasta vaikutuksesta,<br />
mikä näkyy esim. siinä, että tyttöjä ja poikia kannustetaan harjoittelemaan<br />
erilaisia liikuntatehtäviä. Tyttöjen ja poikien väliset erot johtu-<br />
62