Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille - Nuorten Akatemia
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
19<br />
yleensä rajoittaa: terve lapsi pysähtyy ja pitää tauon luonnostaan kuormituksen<br />
tullessa liian rasittavaksi. Liikunnan suuresta määrästä voi<br />
kuitenkin tulla terveysriski lapselle, mikäli liikunta on liian yksipuolista<br />
tai se sisältää pitkiä yhtäjaksoisia rasittavan liikunnan jaksoja. Lapsi<br />
tarvitsee myös riittävästi palautumisaikaa ja unta. Lapsi kykenee helposti<br />
lyhytkestoiseen, raisuunkin intervallityyppiseen harjoitteluun,<br />
mutta pitkäkestoisia rasittavia harjoituksia on syytä välttää.<br />
13–18-vuotiaana 1 - 1½ tuntia päivässä<br />
Nuoruusiässä päivittäisen fyysisen <strong>aktiivisuuden</strong> minimimäärä on hieman<br />
alhaisempi kuin lapsuusiässä. Toki nuortenkin on suositeltavaa<br />
liikkua useita tunteja päivässä.<br />
Yli 13-vuotiaat nuoret jaksavat olla paikoillaan pitempiä jaksoja kuin<br />
nuoremmat lapset. Aikuiset voivatkin kuvitella, että nuorten päivittäinen<br />
liikunnan tarve tulee tyydytettyä vähäisellä liikkumisella. Todellisuudessa<br />
13-18-vuotiaat elävät kuitenkin voimakasta kasvun ja kehityksen<br />
aikaa, eikä liikunnan tarve eroa paljon lapsuusiän tarpeesta.<br />
Nuorille on useimmiten ehtinyt syntyä käsitys itsestään liikkujana.<br />
Monien liikuntamuotojen kokeileminen ja niiden perustaitojen harjoittelu<br />
auttavat nuorta löytämään itselleen sopivan tavan harrastaa liikuntaa.<br />
Itsenäisesti liikkumalla tai ohjattuun toimintaan osallistumalla<br />
nuori voi kehittää fyysistä kuntoaan ja hyvinvointiaan.<br />
Päivittäiseen liikunta-annokseen tulee sisältyä useita vähintään 10<br />
minuuttia kestäviä reippaan liikunnan jaksoja<br />
Päivittäisen fyysisen <strong>aktiivisuuden</strong> tulee sisältää runsaasti reipasta liikuntaa,<br />
jonka aikana sydämen syke ja hengitys kiihtyvät ainakin jonkin<br />
verran. Ripeä kävely, pyöräily tai kelaaminen pyörätuolilla ovat hyviä<br />
esimerkkejä tällaisesta fyysisestä aktiivisuudesta.<br />
Lapsella fyysisen <strong>aktiivisuuden</strong> kokonaismäärä kertyy koko valveillaolon<br />
aikana tehdyistä suhteellisen lyhyistä suorituksista, joista pääosa<br />
tehdään matalalla teholla. Suurin hyöty saavutetaan, kun vähin-