pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
148<br />
merkiksi sudenkorennot, joiden vanhimmat<br />
fossiilit ajoittuvat kivihiilikaudelle 325 miljoonan<br />
vuoden päähän. Vertailun vuoksi ihmisen<br />
ja simpanssin evolutiiviset tiet erosivat noin 8<br />
miljoonaa vuotta sitten. Sudenkorentojen ylivertaisuus<br />
perustuu osittain niiden rakenteellisiin<br />
ominaisuuksiin. Ruumis on rakentunut<br />
erittäin kevyistä, joustavista ja lujista kitiinilevyistä,<br />
joiden alaiset lentolihakset liikuttelevat<br />
kalvomaisia siipiä ilman jänteiden aiheuttamaa<br />
kitkaa ja energiahukkaa. Sudenkorennot liikuttelevat<br />
kutakin neljää siipeään itsenäisesti<br />
ja sen vuoksi ne kykenevät lentämään myös<br />
taaksepäin. Saaliinsa ne pyytävät ilmasta ja<br />
havaitsevat lähes koko pään peittävillä verkkosilmillään<br />
käytännössä kaiken. Yksittäinen<br />
verkkosilmä koostuu tuhansista valoreseptoreista,<br />
jotka aistivat erityisen herkästi liikettä.<br />
Jotain on sudenkorentojen rakenteessa täytynyt<br />
osua kohdilleen, kun ne lentelevät edelleen<br />
yli 300 miljoonan vuoden taipaleensa jälkeen<br />
taivaallamme.<br />
Kuva 1. Siniukonkorento. Luonto muovaa eliöiden ominaisuuksista pitkien aikojen kuluessa äärimmäisen<br />
tarkoituksenmukaisia. Sudenkorentoja on ollut maapallolla yli 300 miljoonaa vuotta ja niiden menestyminen<br />
perustuu ylivertaiseen lentotaitoon sekä elintapojen joustavuuteen (Kuva: Teemu Rintala).<br />
Monimuotoisuuden säilyttäminen tulisi näyttäytyä<br />
ennen kaikkea mahdollisuutena, joka<br />
kestävästi hyödynnettynä voi tarjota korvaamattoman<br />
resurssin. Edelleen biologisen monimuotoisuuden<br />
merkitys asetetaan hieman<br />
kyseenalaiseksi ja sen suojelu jopa mielettömäksi<br />
tavoitteeksi. Asiaa valaisee erityisen<br />
hyvin elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden<br />
välinen vertailu. Maailmankaikkeudesta<br />
tunnetaan tällä hetkellä noin<br />
94 luonnossa esiintyvää alkuainetta, joista<br />
vain kuuden alkuaineen on todettu olevan<br />
elämälle välttämättömiä. Elämä rakentuu<br />
viimekädessä hiilen, hapen, vedyn, typen,<br />
fosforin ja rikin muodostamien yhdisteiden<br />
varaan. Mitä siis teemme kaikilla lopuilla<br />
alkuaineilla ja miljoonilla näistä muodostuvilla<br />
yhdisteillä? Mihin olemmekaan tarvinneet<br />
esimerkiksi pii -nimistä alkuainetta<br />
historian saatossa? Piistä hiottu terävä nuolenkärki<br />
saattoi aikoinaan pitää metsästäjän<br />
perheen eväässä, nykyään siitä hiottu kiekko<br />
voi muodostaa kannattavan puolijohdebisneksen<br />
peruspilarin.<br />
Elämä on sopeutunut erilaisiin ympäristöihin<br />
ja elintilassa tapahtuviin muutoksiin. Kun<br />
muutosten voimakkuus ja määrä lisääntyvät,<br />
vaikuttaa se tietyllä paikalla esiintyviin eliöihin,<br />
toisinaan siten, että uusiin olosuhteisiin<br />
paremmin sopeutunut eliölaji korvaa edellisen
Change language