pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
208<br />
taa kokonaan uuden ammatin hakua. Sama on<br />
tilanne insinöörillä, joka on syystä tai toisesta<br />
joutunut olemaan poissa työelämästä pidemmän<br />
ajan. Tekniikan ja järjestelmien kehitys on<br />
ajanut ohi oman osaamisen. Oman haasteensa<br />
koulutuksen tarjoajille tuovat ikääntyvät insinöörit,<br />
joiden tietoteknisessä osaamisessa voi<br />
lisäksi olla puutteita. On tultu tilanteeseen,<br />
jossa täydennyskoulutusta on kyettävä entistä<br />
enemmän räätälöimään tarpeen mukaan, pelkällä<br />
kaikille suunnatulla bulkkituotannolla ei<br />
osaamista paranneta.<br />
Insinöörikunnan, josta yli 80 % työllistyy<br />
yksityiselle sektorille, vuosittain saama työnantajalla<br />
tapahtuva koulutus on noin viisi päivää.<br />
On selvää, ettei se ole kaikkien osalta läheskään<br />
riittävä määrä. Varsin harvassa työpaikassa on<br />
selkeitä henkilöstön kehittämissuunnitelmia,<br />
joita toteutettaisiin johdonmukaisesti. Joissakin<br />
tapauksissa työnantajan tarjoama koulutusmahdollisuus<br />
ei myöskään vastaa sitä käsitystä<br />
tarvittavasta koulutuksesta, joka työntekijällä<br />
on. Akavan tekemässä selvityksessä työkiireet ja<br />
sopivan tarjonnan puute olivat keskeisiä syitä<br />
heille, jotka tarpeestaan huolimatta eivät olleet<br />
koulutukseen hakeutuneet. Vastauksista ei kuitenkaan<br />
voi suoraan vetää johtopäätöksiä siitä,<br />
miten ongelmallista esimerkiksi ajan järjestäminen<br />
olisi, sillä kyselyssä kysyttiin ainoastaan<br />
sellaisesta koulutuksesta, joka olisi tapahtunut<br />
työajalla ja työnantajan kustantamana.<br />
Toisaalta luvattoman moni insinööri ei<br />
itsekään ole panostanut omaan urasuunnitteluunsa<br />
riittävästi. Se näkyy hyvin myös UIL:n<br />
jäsenilleen tarjoamien urapalvelujen kysynnän<br />
jatkuvana kasvuna. Ehkä jotain urasuunnitelmien<br />
puutteesta kertoo sekin, että vuonna<br />
2011 valmistuneet insinöörit hyvää työilmapiiriä,<br />
työssä jaksamista tai turvattua työpaikkaa<br />
huomattavasti tärkeämpinä kuin uralla etenemistä,<br />
urakiertoa tai kansainvälisiä tehtäviä.<br />
Niiden kiinnostavuus oli hälyttävän vähäistä.<br />
Kaiken kaikkiaan täydennyskoulutuksen<br />
kirjo on laaja. Täydennyskoulutuksena käytetään<br />
myös hakeutumista tutkinto-opiskelijaksi,<br />
vaikka tarkoituksena on ainoastaan jonkin tietyn<br />
opintokokonaisuuden hankkiminen. Syynä<br />
tähän on yleensä opintojen maksuttomuus.<br />
Yksilön kannalta käytetty tapa on perusteltu<br />
mutta kansantaloudellisesti se on ongelmallista,<br />
sillä tällainen opiskelija vie joltakulta muulta<br />
opiskelupaikan. Yliopistoilla ja <strong>ammattikorkeakoulu</strong>illa<br />
saattaa olla samaa koulutusta tarjolla<br />
myös täydennyskoulutuksena, mutta silloin<br />
sen hinta opiskelijalle voi muodostaa esteen<br />
hakeutumiselle.<br />
Yhden ongelman suunniteltaessa täydennyskoulutustarjontaa<br />
aiheuttaa sen rahoitus.<br />
Kuten mainitsin, tutkintoon johtava koulutus<br />
on opiskelijalle maksutonta mutta korkeakoulujen<br />
täydennyskoulutus maksullista.<br />
Lisäksi opiskelijalle aiheutuvat kustannukset<br />
riippuvat siitä, onko opiskelu omaehtoista tai<br />
vaikkapa työvoimapoliittisin perustein toteutettua.<br />
Ongelmia on pyritty viime vuosina ratkomaan,<br />
mutta edelleen järjestelmä on liian<br />
monimutkainen ja jähmeä palvellakseen opiskelijoita<br />
hyvin.<br />
Koulutuksen tarjoajille haasteita riittää<br />
myös aikuisille suunnatun täydennyskoulutuksen<br />
tarjoamisessa niin, että se palvelisi eri<br />
elämän- ja työtilanteessa olevien opiskelijoiden<br />
tarpeita. Hektinen työ tai perhe-elämän<br />
rutiinien hoito vaativat usein mahdollisuutta<br />
suorittaa opintoja iltaisin, viikonloppuisin tai<br />
muutoin epäsäännöllisesti. Mihinkään pitkiin<br />
oppilaitoksessa vietettyihin periodeihin ei ole<br />
mahdollisuutta vaan kontaktiopetukseen käytetyt<br />
jaksot ovat lyhyitä.<br />
Ammattikorkeakoulujen toteuttamat<br />
ylempään <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkintoon johtavat<br />
opinnot ovat esimerkkejä siitä, miten täydennyskoulutuksen<br />
avulla opiskelija voi ratkoa<br />
oman työyhteisönsä ongelmia ja samalla parantaa<br />
omaa ammattitaitoaan. Tutkintoon kuuluvan<br />
työelämän kehittämistehtävä löytyy omasta<br />
työyhteisöstä ja sen tekemiseen käytetty aika<br />
on työaikaa, jolloin syntyy ”win-win”-tilanne,<br />
jossa kaikki hyötyvät. Tämän tyyppisen koulutuksen<br />
sois yleistyvän muuallekin.<br />
Aikuiskoulutuksen osuus <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen<br />
koulutustarjonnasta on kasvanut suhteellisen<br />
nopeasti, eikä sen kysyntä tulevaisuudessa<br />
ainakaan vähene. Nuorisoasteen koulutuksen<br />
kokonaismäärän väheneminen pakottaa<br />
sekin osaltaan <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ja kohdista-
Change language