pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
72<br />
neiden tuotekehityksessä ympäristöystävällisyyden<br />
ohella.<br />
Dieselhenkilöautot yleistyvät kovaa vauhtia<br />
myös Suomessa ja niiden osuus uusien autojen<br />
myynnistä on viime vuosina ollut melkein<br />
puolet. Raskaassa kalustossa dieselajoneuvojen<br />
osuus on melkein 100 %. Tämä vuoksi dieselin<br />
tarve on bensiiniä suurempaa ja kasvaa entisestään,<br />
mikä asettaa omat haasteensa myös<br />
öljynjalostajille. Suomessa myytiin vuonna<br />
2011 dieselpolttoainetta noin 2,4 miljoonaa<br />
tonnia ja moottoribensiiniä noin 1,6 miljoonaa<br />
tonnia.<br />
Vuosina 2011–2014 tulee Suomessa myytävien<br />
polttoaineiden energiasisällöstä olla bioperäistä<br />
6 prosenttia, ja se kasvaa portaittain<br />
20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Bensiinin<br />
ja dieselin bio-osuus tulee siis kasvamaan.<br />
Se miten ja missä suhteessa bio-osuuden<br />
kasvattaminen tehdään, ei vielä ole täysin<br />
selvää. Lopputulokseen kuitenkin vaikuttaa<br />
niin moottoritekniikan kuin biopolttoaineiden<br />
kehittyminen. Tärkeintä kuitenkin on,<br />
että kasvihuonekaasuja saadaan vähennettyä<br />
ja kuluttajille varmistetaan heidän autoihin<br />
soveltuvan polttoaineen saatavuus.<br />
Suomalaisen öljynjalostuksen historiaa<br />
Aika ennen omaa jalostustoimintaa<br />
Ennen vuotta 1957 Suomi oli täysin ulkomailta<br />
tuotavien öljytuotteiden varassa. Öljytuotteiden<br />
tuonti oli aloitettu jo 1860-luvun<br />
puolenvälin jälkeen ja ensimmäisiä merkittäviä<br />
tuontiliikkeitä oli vuonna 1874 perustettu<br />
Parviainen & Winter osakeyhtiö. Parviainen<br />
& Winter osakeyhtiön öljytoiminta sai useiden<br />
yrityskauppojen ja nimiuudistusten jälkeen<br />
vuonna 1952 nimen Oy Esso Ab. Muita<br />
merkittäviä tuontiliikkeitä ennen toista maailmansotaa<br />
olivat mm. Shell ja Gulf. Talvisodan<br />
kynnyksellä Shell ja Nobel-standard, eli Esso,<br />
hallitsivat suomalaista öljyalan kokonaismyyntiä<br />
yli 80 prosentin osuudella.<br />
Talvisodan aikana öljyhuolto pyöri suhteellisen<br />
hyvin. Todennäköisesti tämä ei olisi<br />
ollut mahdollista, elleivät kansainväliset öljyyhtiöt<br />
olisi vaikuttaneet Suomessa jo niin pitkään.<br />
Säännöstely ja uudet varastointisäädökset<br />
myös edesauttoivat polttoaineiden riittävyyttä<br />
sodan aikana. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui<br />
oikeastaan se, että ulkomaiset tankkerit<br />
eivät uskaltaneet miinavaaran vuoksi purjehtia<br />
Suomenlahdelle asti. Monet lasteista jouduttiin<br />
siis purkamaan Norjan ja Ruotsin satamiin,<br />
joista ne kuljetettiin Suomeen omilla aluksilla.<br />
Vuoden 1940 keväällä Saksan miehitettyä<br />
Tanskan ja Norjan, hankaloitui myös Suomen<br />
polttoainehuolto. Öljytuotteita alettiin<br />
kuljettaa Petsamon sataman kautta ja jakelu<br />
etelään tehtiin teitä pitkin. Näitä kuljetuksia<br />
varten valtio perusti samana vuonna Oy Pohjolan<br />
Liikenne Ab:n, jonka palkkalistoilla oli<br />
jopa 3000 työntekijää ja 1600 kuorma-autoa.<br />
Tuontia Petsamon Liinahamarin kautta jatkettiin<br />
kesäkuuhun 1941 asti, johon mennessä<br />
yli puoli miljoonaa tonnia öljytuotteita oli<br />
tuotu maahan. Kesäkuun 25. päivänä vuonna<br />
1941 syttyi jatkosota ja siitä lähtien kaikki<br />
Suomen öljytuotteet tuotiin Saksasta laivalla<br />
Turun edustalle, josta ne kuljetettiin pienemmillä<br />
aluksilla satamiin.<br />
Öljyhuolto toimi vielä jatkosodan aikana<br />
kohtalaisen hyvin, mutta saatavat tuotemäärät<br />
olivat melko pieniä. Bensiiniä riitti ainoastaan<br />
kaikkein tärkeimpiin sotilas- ja siviilikuljetuksiin.<br />
Suurin osa autokalustosta jouduttiin tämän<br />
vuoksi muuttamaan toimimaan ns. häkäpöntöllä<br />
eli puuhiilikaasuttimilla. Vuoden<br />
1942 aikana tehtiin ehdotus suomalaisen öljynjalostamon<br />
rakentamisesta, sekä jalostamosta,<br />
jossa voitaisiin valmistaa synteettisiä<br />
voiteluöljyjä turpeesta. Kumpikaan jalostamohanke<br />
ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen<br />
tässä vaiheessa.
Change language