pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
149<br />
asukkaan. Samaan tapaan liian suuri kuorma<br />
aiheuttaa mutterin hajoamisen tai koko systeemin,<br />
jonka osa mutteri on.<br />
Eräänä osoituksena monimuotoisuuden ja<br />
ihmisen terveyden välisestä yhteydestä on hiljattain<br />
julkaistu tutkimus, jossa professori Ilkka<br />
Hanski kollegoineen havaitsi luonnon monimuotoisuuden<br />
heikkenemisen saattavan tulevaisuudessa<br />
lisätä allergioita ja astmaa (Hanski<br />
ym. 2012). Tutkimustulos julkaistiin vuoden<br />
2012 alussa Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian<br />
julkaisusarjassa, joka on eräs maailman<br />
arvostetuimpia tiedejulkaisuja. Monimuotoisuuden<br />
suojeleminen on elämän ja eritoten tulevaisuutemme<br />
kannalta äärimmäisen tärkeä ja<br />
vakavasti otettava asia.<br />
Elämän matkiminen<br />
Vaikka erilaisten koneiden ja systeemien käyttöohjeet<br />
ja käytettävyys ovat merkittävästi parantuneet<br />
vuosikymmenien aikana, voidaan edelleen<br />
kyseenalaistaa se pyrkivätkö insinöörit kuitenkaan<br />
loppujen lopuksi matkimaan elämää?<br />
Saman asian voi kysyä toisellakin tapaa:<br />
tulisiko meidän poisoppia nykyisestä teknologiasta<br />
ja katsoa miten eri prosessit tapahtuvat<br />
luonnossa? Ekologian kautta voimme<br />
hahmottaa paikkaamme osana luonnon materiaalivirtoja<br />
ja ravintoverkkoja. Pelkästään<br />
ajattelemalla päivittäisen ravintomme alkuperää,<br />
alkaa valjeta kuinka monimutkaisista<br />
rakenteista jo pelkän logistiikan osalta arki<br />
koostuu, puhumattakaan siitä miten luonto<br />
on ylipäätään mahdollistanut vaikkapa viljakasvien<br />
kasvun tai saanut aikaiseksi pellolla<br />
käyskentelevän lehmän.<br />
Miten luonto hoitaa energiantuotantonsa<br />
ja huolehtii siitä että ravintoa ja vettä riittää?<br />
Omassa kielenkäytössämme ”luonnon armoilla”<br />
oleminen kuvastaa usein vieraantumista omasta<br />
ympäristöstämme. Myrskytuhot ja vaikkapa nälänhätä<br />
ovat merkkejä omien järjestelmiemme<br />
toimimattomuudesta ja sopimattomuudesta.<br />
Sen sijaan että tulisimme toimeen tulvien ja<br />
myrskyjen kanssa, tunnumme taistelevan niitä<br />
vastaan, nimittäen osaa luonnon kiertokulun<br />
tapahtumista katastrofeiksi. Tässä kohtaa tutustutamme<br />
sinut biomimetiikkaan, verrattain<br />
uuteen tieteenalaan, jonka kautta pyritään oppimaan<br />
luonnon prosesseista ja käyttämään saatuja<br />
oppeja ongelmien ratkaisussa ja käytännön<br />
sovelluksissa. On esimerkiksi hyvin kutkuttavaa<br />
ajatella että oppisimme matkimaan kasvien kykyä<br />
käyttää aurinkoenergiaa tehokkaasti.<br />
Biomimetiikka<br />
Biomimetiikka tulee kreikankielen sanoista<br />
bios ja mimesis, jotka väljästi suomennettuna<br />
tarkoittavat yhdessä elämän imitoimista tai<br />
matkimista. Biomimetiikan puolesta puhujana<br />
tunnettu Janine Benyus (2002) tarjoaa<br />
kirjassaan mielenkiintoisen ja helposti lähestyttävän<br />
johdannon biomimetiikkaan. Suosittelemme<br />
tutustumista myös Benyusin kahteen<br />
videoituun esitykseen osoitteessa www.<br />
ted.com, joiden kautta pääsee tutustumaan<br />
biomimetiikkaan mielenkiintoisten esimerkkien<br />
kautta. Lisää tietoa biomimetiikasta löytyy<br />
myös internet-sivujen biomimicry.net ja<br />
www.asknature.org.<br />
Kirjassaan Benyus (2002) määrittelee biomimetiikan<br />
kolmessa eri tasossa:<br />
1. Luonto toimii mallina, josta voimme omaksua<br />
omaan käyttöömme malleja ja hyödyntää<br />
niitä ongelmiemme ratkaisemisessa.<br />
2. Luonto toimii keksintöjemme ”oikeellisuuden”<br />
mittana. Luonnossa miljoonien vuosien aikana<br />
tapahtuneen ”tuotekehittelyn”, noin<br />
3,8 miljardin vuoden aikana, luonto on oppinut<br />
mikä toimii, mikä on tarpeellista ja<br />
mikä kestää. Voimme välttyä pyörän uudelleen<br />
keksimiseltä ja oikaista tuotekehittelyssä.
Change language