pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
73<br />
Jalostamohankkeet käyntiin<br />
Vuonna 1944 hyväksyttiin puolustusministeriön<br />
tekemä ehdotus, jonka ensimmäisessä<br />
vaiheessa rakennettaisiin öljytuotteiden keskusvarasto<br />
Naantaliin ja toisessa vaiheessa öljynjalostamo.<br />
Rahaa myönnettiin kuitenkin<br />
vain hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen. Rakennustyöt<br />
aloitettiin jo samana vuonna ja<br />
erinäisten vastoinkäymisten jälkeen kaksi ensimmäistä<br />
4000 kuution öljyvarastoa saatiin<br />
valmiiksi marraskuussa 1946.<br />
Kuva 1. Neste Oy:n kuljetuskalustoa ja säiliöitä (kuva:<br />
Neste Oil arkisto)<br />
Koska öljytuotteiden tuonti ja varastoiden operointi<br />
vaativat muutakin kuin virkamiesvetoista<br />
ohjausta, päätettiin perustaa valtion määräysvallassa<br />
oleva yhtiö niitä hoitamaan. Vuonna<br />
1948 perustettiin Neste Oy, jonka alkuperäisenä<br />
tehtävänä oli vastata Suomen kansallisesta<br />
öljyhuollosta ja pyörittää Naantaliin rakennettua<br />
öljytuotteiden keskusvarastoa. Vuonna<br />
1951 öljynjalostamohanke sai taas sysäyksen<br />
eteenpäin, kun kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
alkoi ajaa jalostamon perustamista. Jalostamohanke<br />
kuitenkin hyväksyttiin eduskunnassa<br />
vasta loppuvuonna 1954, minkä jälkeen<br />
vuonna 1955 Naantalin jalostamon rakentaminen<br />
voitiin aloittaa.<br />
Neste Oy aloitti suomalaisen öljynjalostuksen<br />
vuonna 1957 Naantalin jalostamossa.<br />
Jalostamon kapasiteetti käynnistysvaiheessa oli<br />
800 000 t/a, mutta jo vuonna 1959 ylitettiin<br />
miljoonan tonnin raja. Alkuvaiheessa raakaöljyä<br />
tuotiin Neuvostoliitosta sekä Shellin ja<br />
Gulfin kanssa tehtyjen sopimusten perusteella<br />
Iranista, mutta melko pian alettiin käyttää pelkästään<br />
neuvostoliittolaista raakaöljyä. Tämä<br />
helpotti huomattavasti jalostamon toimintaa,<br />
sillä syötön vaihtelut aiheuttivat muutoksia<br />
myös jalostusyksiköiden toiminnassa. Naantalin<br />
jalostamon tuotanto keskittyi pääosin<br />
moottoribensiineihin, joiden kysyntä pystyttiinkin<br />
tyydyttämään kokonaan 60-luvun alkupuolelle<br />
asti. Myöhemmissä vaiheissa Naantalin<br />
jalostamon kapasiteettia on kasvatettu sekä<br />
jalostamon tuotantoa suunnattu erikoistuotteiden<br />
valmistukseen.<br />
Voimakkaasti kasvanut öljytuotteiden tarve<br />
1960-luvun alkupuolella vaati suunnitelmia<br />
toisen jalostamon rakentamisesta. Päätös Porvoon<br />
maalaiskuntaan Sköldvikiin rakennettavasta<br />
jalostamosta tehtiin vuonna 1963. Jalostamon<br />
rakentaminen päätettiin tehdä kahdessa<br />
vaiheessa, josta ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin<br />
raskasta polttoöljyä syöttöaineena<br />
käyttävät tyhjiötislaus-, lämpökrakkaus-, vetykrakkaus-<br />
ja vety-yksiköt ja toisessa vaiheessa<br />
raakaöljyn tislausyksikkö sekä kaasujen, bensiinin<br />
ja kaasuöljyn jatkojalostusyksiköt. Ensimmäisen<br />
ja toisen vaiheen rakennustyöt valmistuivat<br />
vuoden 1966 aikana ja jalostamon<br />
vihkiäisiä vietettiin 19.9.1966 arvovaltaisten<br />
vieraiden läsnä ollessa. Porvoon jalostamolla<br />
päästiin tällöin tislaamaan 2,2 miljoonaa tonnia<br />
raakaöljyä vuodessa.
Change language