pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
200<br />
Insinöörin urakehityksen muutos<br />
– haaste koulutukselle<br />
Hannu Saarikangas<br />
Insinöörikoulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoita oli varsin vähän. 1960-luvulla<br />
alkoi voimakas kasvu ja tällä hetkellä työikäisten insinöörien lukumäärä<br />
on noin 110 000. Insinöörityön muutokset 1950-luvulta vuosituhannen<br />
vaihteeseen ovat olleet suuret. Osaamisvaatimukset ovat kasvaneet,<br />
työtavat ovat läpikäyneet tietotekniikan mukanaan tuoman vallankumouksen<br />
ja globalisaatiokehitys on pakottanut totuttelemaan monikulttuurisiin työyhteisöihin.<br />
Englannin kielestä on tullut useille työkieli. Viimeisen 20 vuoden<br />
aikana insinöörien toimiasemassa on myös tapahtunut selvä muutos. Aikaisemmin<br />
työkokemusvuosien karttuessa siirryttiin usein ylempään keskijohtoon,<br />
nyt yli puolet työskentelee ja haluaa työskennellä asiantuntijatehtävissä<br />
työkokemusvuosista riippumatta. Muutos heijastuu koulutuksen kysyntään ja<br />
tarjontaan. Ammatillisen erikoisosaamisen koulutustarve kasvaa. Se asettaa<br />
haasteita <strong>ammattikorkeakoulu</strong>jen koulutustarjonnalle. Ylemmän AMK-tutkinnon<br />
rinnalle tarvitaan nopeakestoista, monimuoto-opetuksena toteutettavaa<br />
ammatillista täydennyskoulutusta.<br />
Kirjoittaja on insinööri ja insinööri (ylempi AMK). Hän työskentelee johtajana<br />
Uusi Insinööriliitto UIL ry:ssä.<br />
Johdanto<br />
Insinöörikoulutus käynnistyi 100 vuotta sitten<br />
Tampereella. Pitkään ja monivivahteisesti<br />
valmisteltu koulutus käynnistyi, kun ensimmäisen<br />
kurssin 29 opiskelijaa aloittivat syksyllä<br />
1912 suomenkielisen <strong>Tampereen</strong> teknillisen<br />
opiston tiloissa opintonsa. Valtion<br />
omistamassa oppilaitoksessa oli neljä osastoa,<br />
koneenrakennus, huoneenrakennus, sähkötekniikka<br />
ja tehdasteollisuus. Ruotsinkielinen<br />
opetus käynnistyi neljä vuotta myöhemmin<br />
Helsingissä, kun Tekniska Läroverket i Helsingfors<br />
aloitti toimintansa kone- ja sähköosaston<br />
voimin.<br />
Koulutuksen volyymi pysytteli toiseen<br />
maailmansotaan asti varsin maltillisissa luvuissa.<br />
Suomenkielinen opetus tapahtui <strong>Tampereen</strong><br />
teknillisessä opistossa oppilasmäärän<br />
kohotessa 1920-luvun alun noin sadasta vajaaseen<br />
kolmeen sataan 1930-luvun loppuun<br />
mennessä. Saman aikaan ruotsinkielisten<br />
opiskelijoiden määrä kasvoi runsaasta<br />
viidestäkymmenestä noin 150:een. Esimer-
Change language