pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
67<br />
nekaluja upouusien pihojen poikki ja rehottavasta<br />
risukosta oli muotoutunut viihtyisä<br />
asuinpaikka lukuisille perheille.<br />
Vuodet kuluivat, kesät kuluivat erilaisten<br />
maarakennustöiden parissa, lähinnä oman<br />
perheyhtiön leivissä. Tulipa eräänä vuonna<br />
kokeiltua haudankaivuutakin. Kävin lukion<br />
ja pyrin lukion jälkeen <strong>Tampereen</strong> teknilliseen<br />
oppilaitokseen. Lukion matematiikan opettaja<br />
tosin kannusti laittamaan paperit myöskin<br />
Hervantaan, teknilliseen korkeakouluun.<br />
Mutta enhän minä sinne – rakennusmestariksihan<br />
minä halusin. Koteja ihmisille! No,<br />
tekun lomakkeissa oli myöskin insinööriopintoja<br />
vaihtoehtona ja ajattelin – niinkuin nyt<br />
parikymppisenä pojat nopsasti päättelevät<br />
– että jospa sitä vuotta pidemmällä koulunkäynnillä<br />
valmistuisi vähän kokeneemmaksi,<br />
kuin kolmivuotisella opiskelulla. Siispä rakennusinsinööriksi.<br />
Kotoa opitun kaivuritoiminnan<br />
syventävä opiskelu ei kiinnostanut,<br />
ajattelin sen jo kohtuudella osaavani, näinpä<br />
valitsin talonrakennuksen suuntautumisvaihtoehdon.<br />
Pääsykokeet olivat tuohon aikaan<br />
vastavalmistuneelle tiukka paikka. Pitkän matikan<br />
opiskelleena saatoin saada opiskelupaikan<br />
ainoastaan täysillä pisteillä, silloinkin vain<br />
pienellä varauksella. Niin kova oli <strong>Tampereen</strong><br />
teknillisen oppilaitoksen suosio tuohon aikaan.<br />
No, kokeet eivät tuottaneet tuskaa heti<br />
ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja täydet pisteet<br />
irtosivat helpohkosti. Koulunkäynnin alkuun<br />
tuli vain pieniä mutkia. Ensinnäkin sain toukokuun<br />
lopulla kirjeen puolustusvoimilta,<br />
että minulle oli myönnetty peruutuspaikka<br />
Parolan panssariprikaatista ja lähto olisi reilun<br />
viikon kuluttua. Vuotta myöhemmin osallistuin<br />
uudelleen pääsykokeisiin ja taaskin<br />
aloituspaikka irtosi. Nyt vain olin syventynyt<br />
työelämän pyörteisiin ja hankkimamme<br />
piikkausrobotti vei minua työmaalta toiselle<br />
mitä mielenkiintoisimpiin työpaikkoihin: tehtaisiin,<br />
laitoksiin, sairaaloihin jne.<br />
Kolmannella kerralla työelämän näytettyä<br />
jo arkisemman puolensa, käväisin kevyesti perehtyneenä<br />
pääsykokeissa – ja jäin varasijalle.<br />
Neljäs kerta toden sanoi ja aloitin talonrakennustekniikan<br />
opinnot syksyllä 1992.<br />
Opiskelu tuntui aluksi jännittävältä, joskus<br />
ahdistavaltakin, hirveästi ihmisiä joka paikassa.<br />
Nopeasti kuitenkin liityin TIRO:on, insinööriopiskelijoiden<br />
yhdistykseen ja heittäydyin täysin<br />
rinnoin opiskelijatoimintaan. Vuosi Tiron<br />
puheenjohtajana, toinen vuosi Insinöörioppilasyhdistyksen<br />
hallituksessa. Hienoja aikoja, joista<br />
vieläkin muistuttaa jokavuotinen Tiroforever<br />
-tapaaminen. Kymmenkunta noina vuosina Tirossa<br />
vaikuttanutta tyttöä ja poikaa tapaavat<br />
kerran kesässä eri puolilla Suomea. Viimeisin<br />
tapaaminen oli noin kuukausi sitten Rukalla.<br />
Eri opintosuunnilta valmistuneilla insinööreillä<br />
riittää kyllä mainiosti juttua pitkäksi viikonlopuksi<br />
kerran vuodessa ja verkoistoista on aina<br />
hyötyä mitä erilaisimmissa tilanteissa.<br />
Kun minua pyydettiin pitämään puheenvuoro<br />
insinöörikoulutuksen 100-vuotistapahtumaan,<br />
mietin pitkään, mistä asioista haluaisin<br />
puhua. Rakentaminen ei lopu koskaan,<br />
mutta mitä juuri sinä ja sinä rakennatte tähän<br />
yhteiskuntaan – millaisen jäljen itsestänne jälkipolville<br />
jätätte, siinä voi olla suuria eroja. Kenen<br />
kanssa, mitä ja kenelle?<br />
Rakentamisessa on mukana koko joukko<br />
erilaisia asiantuntijoita ja osaajia. Kaikkien<br />
osapuolien saumaton yhteistoiminta edellyttää<br />
joustavuutta ja ihmissuhdetaitoja. Myöskin<br />
siviilielämän yhteydet, kaveruudet, ystävyydet<br />
ja harrastuspiirit ovat tärkeitä. Näitä kutsutaan<br />
nykyisin verkostoiksi. Tähän verkostoasiaan haluaisin<br />
erityisesti kaikkia syvennyttää. Oman<br />
opiskeluni loppuosa kulki käsi kädessä rakentajanäyttelyn<br />
kanssa. Toisen vuosikurssin lopulla<br />
suurin osa meistä osallistui rakentajanäyttelyyn<br />
pysäköintialue- ym. järjestystehtävien<br />
merkeissä. Kolmannella vuosikurssilla kaikilla<br />
meillä oli vastuualueet, joiden harjoitteluun<br />
oli aikaa yksi vuosi. Seuraavana olisimme päävastuussa<br />
asioiden hoitamisesta. Näyttelyvuosi<br />
ja samalla viimeinen opiskeluvuosi oli melko<br />
työntäyteinen. Näyttelyä ei saanut laiminlyödä,<br />
enhän halunnut jäädä tamperelaisten rakentajien<br />
mieleen epäonnistuneen rakentajanäyttelyn<br />
johtajana. Kunnianhimoa riitti ja saimme<br />
yhdessä aikaiseksi hienot messut – ja palkkioksi<br />
usean viikon mittaisen opinto- ja lomamatkan<br />
toiselle puolen maapalloa.