pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
pdf-muodossa. - Tampereen ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
96<br />
Fuusioreaktorin tarvitsemaa polttoainetta on<br />
saatavilla lähes rajattomasti. Deuteriumia sadaan<br />
merivedestä. Tritiumia saadaan litium<br />
malmista. Reaktorin tarvitsema tritium tuotetaan<br />
reaktorin sisällä asentamalla sen seinämiin<br />
litiumia sisältäviä elementtejä. Litrasta<br />
merivettä saadaan 33 g deuteriumia ja 5 g:sta<br />
litiumia saadaan 5 mg tritiumia. Tämä vastaa<br />
energiasisällöltään n. 360 l bensiiniä (EFDA).<br />
Fuusiokoneet<br />
Fuusioenergian tutkimusta ja tuottamista varten<br />
on rakennettu useita pienimuotoisia reaktoreita<br />
eri puolille maailmaa. Tärkein koereaktori on<br />
Englannissa oleva JET-reaktori. Se on rakennettu<br />
1970- luvulla ja on edelleen toiminnassa.<br />
JET:ssä on saatu fuusiotapahtuma pysymään<br />
yllä joitakin sekunteja. Reaktorin mittakaava<br />
on niin pieni, että sen reaktion tuottama lämpö<br />
ei riitä kompensoimaan seinämien läpi tapahtuvia<br />
lämpöhäviöitä ja sen hyötysuhde on alle<br />
1:n. Reaktorissa on keskitytty tutkimaan plasman<br />
hallintaa ja materiaalien ominaisuuksia.<br />
Kuvassa 2 on esitetty, miten fuusioreaktoreiden<br />
kehityskaari on ajateltu tapahtuvan.<br />
JET<br />
(Nykyinen)<br />
16 MW<br />
DEMO, PROTO<br />
(Toimiva laitos 2040)<br />
3 000 MW<br />
ITER<br />
(Seuraava)<br />
500 MW<br />
Kuva 2. Tokamak-periaatteella toimivien fuusioreaktoreiden kehityskaari
Change language