valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta
okv_kertomus2015
okv_kertomus2015
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Lausunnot<br />
mittämisestä ja näiden virkojen kelpoisuusvaatimuksista<br />
vaikuttaisi <strong>oikeuskanslerin</strong> näkemyksen<br />
mukaan olevan perusteltua säätää lakitasolla. Tämän<br />
pitemmälle vietyä virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
lakitasoisen sääntelyn vaatimusta oli valtion<br />
virkamieslain 8 §:n 4 momentissa säädetyn<br />
valossa hänen mielestään vaikeampi perustella.<br />
Virkojen kelpoisuusvaatimuksilla voidaan<br />
vaikuttaa välillisesti virkatoimien kohteina olevien<br />
henkilöiden oikeusturvaan ja sitä kautta<br />
heidän oikeusasemaansa. Pelkästään tällaisella<br />
välillisellä vaikutuksella oli kuitenkin vaikea<br />
perustella ehdotonta virkojen kelpoisuusvaatimusten<br />
lakitasoisen sääntelyn vaatimusta edes<br />
kaikkien merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävien<br />
tehtävien osalta. Poliisihallinnon osalta<br />
esimerkiksi merkittäväksi julkisen vallan käytöksi<br />
katsottu itsenäiseen harkintaan perustuva<br />
oikeus käyttää voimakeinoja liittyy kaikkiin poliisimiestehtäviin<br />
(OKV/22/20/2015; ratkaisijana<br />
oikeuskansleri Jaakko Jonkka ja esittelijänä Kimmo<br />
Hakonen).<br />
Varhaiskasvatusoikeuden<br />
muuttaminen<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi <strong>oikeuskanslerin</strong><br />
lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta varhaiskasvatuslain<br />
mukaisen varhaiskasvatusoikeuden<br />
ja varhaiskasvatuksen henkilömitoituksen<br />
muuttamisesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön<br />
esitysluonnoksesta, jonka mukaan lasten kotihoidon<br />
ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin<br />
tehtäisiin yksityisen hoidon tuen osalta subjektiivisen<br />
varhaiskasvatusoikeuden suhteen vastaavat<br />
rajaukset kuin opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuslakiin<br />
esittämissä muutoksissa.<br />
Voimassa olevan varhaiskasvatuslain 11 a §:n<br />
mukaan lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen.<br />
Ministeriöiden esitysten mukaan<br />
hallitusohjelma edellytti muutoksia varhaiskasvatusoikeuteen.<br />
Opetus- ja kulttuuriministeriön esitysluonnoksen<br />
mukaan subjektiivista oikeutta supistettaisiin<br />
lakiehdotuksen 11 a §:n 1 momentin<br />
mukaiseen 20 tuntiin viikossa.<br />
Lakiehdotuksen 11 a §:n 2 momentin mukaan<br />
varhaiskasvatusta olisi kuitenkin 11 a §:n<br />
1 momentista poiketen järjestettävä kokopäiväisesti,<br />
jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat<br />
työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat,<br />
toimivat yrittäjinä tai ovat omassa työssä päätoimisesti.<br />
Samaten lapselle on pykälän 4 momentin<br />
mukaan järjestettävä varhaiskasvatusta<br />
kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen tai perheen<br />
olosuhteiden takia tai se muutoin on lapsen<br />
edun mukaista. Pykälän 3 momentin mukaan<br />
lapsella on oikeus 1 momentissa säädettyä<br />
laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa<br />
kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman<br />
tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen<br />
työssäkäynnin, työllisyyttä edistävään palveluun<br />
osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan<br />
syyn vuoksi.<br />
Oikeuskansleri katsoi lausunnossaan, että<br />
lakiuudistusten luoma tilanne, jossa kunnallisen<br />
varhaiskasvatuksen järjestäminen lain takaamaa<br />
20 viikkotuntia laajempana ainakin esityksen<br />
11 a §:n 3 ja 4 momenttien osalta perustuu kuntien<br />
tarvetta koskevaan harkintaan, on ongelmallinen<br />
perustuslain yhdenvertaisuutta ja lasten tasa-arvoista<br />
kohtelua koskevan perustuslain 6 §:n<br />
suhteen. Perustuslain 16 §:ssä säädetään kaikkien<br />
sivistyksellisistä oikeuksista. Varhaiskasvatuksen<br />
merkitys on EU:ssa nähty ennen kaikkea<br />
tasa-arvoista koulutusta edistävänä, syrjäytymistä<br />
ehkäisevänä ja osallistavana tekijänä. Lakimuutosten<br />
jälkeen lapsen oikeus 20 viikkotuntia<br />
laajempaan varhaiskasvatukseen ei määräytyisi<br />
hänen tasa-arvoisten oikeuksiensa vaan yhtäältä<br />
hänen vanhempiensa statuksen ja toissijaisesti<br />
kunnan suorittaman tarveharkinnan perusteella.<br />
Huomioon on otettava myös perustuslain 18 §:n<br />
56