valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomus vuodelta
okv_kertomus2015
okv_kertomus2015
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ratkaisuja<br />
Rikosoikeudellinen<br />
laillisuusperiaate<br />
Perustuslain 8 §:n mukaan ketään ei saa pitää<br />
syyllisenä rikokseen eikä tuomita rangaistukseen<br />
sellaisen teon perusteella, jota ei tekohetkellä ole<br />
laissa säädetty rangaistavaksi. Rikoksesta ei saa<br />
tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä<br />
on laissa säädetty.<br />
Ratkaisussa OKV/464/1/2015 oli kyse rikosoikeudellisen<br />
laillisuusperiaatteen toteutumisesta.<br />
Käräjäoikeus oli tuominnut vastaajan rangaistukseen<br />
liikenneturvallisuuden vaarantamisesta<br />
muun muassa sen perusteella, että vastaaja oli<br />
menetellyt junan- ja metronkuljettajien ohjeiden<br />
vastaisesti. Hovioikeus ei ollut muuttanut käräjäoikeuden<br />
tuomiota. Hovioikeuden tuomioon ei<br />
ollut haettu valituslupaa korkeimmalta oikeudelta,<br />
joten hovioikeuden tuomio oli jäänyt lainvoimaiseksi.<br />
Korkein oikeus oli sittemmin purkanut<br />
hovioikeuden tuomion, koska se oli perustunut<br />
ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Korkeimman<br />
oikeuden mukaan liikenneturvallisuuden<br />
vaarantaminen oli syyksiluettu hovioikeuden tuomiossa<br />
selvästi vastoin laillisuusperiaatetta. Oikeuskansleri<br />
totesi, että hovioikeuden tuomioon<br />
liittyneet laillisuusperiaatetta koskeneet näkökohdat<br />
koskivat myös käräjäoikeutta. Laillisuusperiaatetta<br />
koskevat kysymykset eivät kuitenkaan<br />
nimenomaisesti olleet nousseet esille käräjäoikeuden<br />
käsittelyssä. Tätä voitiin pitää käräjäoikeuden<br />
menettelyn moitittavuutta vähentävänä.<br />
Sen sijaan valituksessaan hovioikeudelle vastaaja<br />
oli nimenomaan lausunut, että kyseisiä ohjeita ei<br />
voinut käyttää liikenneturvallisuuden vaarantamisen<br />
rangaistusvastuun perusteena. Oikeuskanslerin<br />
mukaan olisi ollut perusteltua, että hovioikeus<br />
olisi ottanut väitteeseen kantaa. Tällöin hovioikeus<br />
olisi lisäksi joutunut punnitsemaan ratkaisunsa<br />
oikeudellista kestävyyttä. Korkeimman oikeuden<br />
purkuratkaisun perusteella käräjäoikeus ja hovioikeus<br />
olivat menetelleet lainvastaisesti tuomitessaan<br />
vastaajan rangaistukseen teosta, joka ei ollut<br />
rangaistava. Tapaukseen liittyneet rikosoikeudellista<br />
laillisuusperiaatetta koskeneet kysymykset eivät<br />
olleet sillä tavoin tulkinnallisia, että käräjäoikeuden<br />
ja hovioikeuden menettelyä ei olisi voinut<br />
pitää moitittavana. Oikeuskansleri katsoi riittäväksi<br />
kiinnittää asian ratkaisemiseen osallistuneiden<br />
käräjätuomarin sekä hovioikeuden jäsenten<br />
ja esittelijän huomiota päätöksessä esittämäänsä.<br />
Oikeus yksityisyyteen<br />
Perustuslain 10 §:n mukaan jokaisen yksityiselämä,<br />
kunnia ja kotirauha on turvattu. Henkilötietojen<br />
suojasta säädetään tarkemmin lailla. Kirjeen,<br />
puhelun ja muun luottamuksellisen viestin<br />
salaisuus on loukkaamaton. Lailla voidaan säätää<br />
perusoikeuksien turvaamiseksi tai rikosten<br />
selvittämiseksi välttämättömistä kotirauhan piiriin<br />
ulottuvista toimenpiteistä. Lailla voidaan<br />
säätää lisäksi välttämättömistä rajoituksista viestin<br />
salaisuuteen yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta<br />
taikka kotirauhaa vaarantavien rikosten<br />
tutkinnassa, oikeudenkäynnissä ja turvallisuustarkastuksessa<br />
sekä vapaudenmenetyksen aikana.<br />
Ratkaisussa OKV/1972/1/2013 oli kyse siitä,<br />
että yksityisyyden suoja edellyttää viranomaiselta<br />
salassapitosäännösten noudattamista. Kantelija<br />
ja kaksi muuta alaikäistä lasta olivat jääneet<br />
kiinni näpistyksestä. Nuoret oli toimitettu poliisiasemalle,<br />
jossa oli keskusteltu vapaamuotoisesti<br />
nuorten tilanteesta. Tällöin poliisimies oli kysynyt<br />
kantelijalta tämän päihteiden käytöstä ja viitannut<br />
aiempaan tapahtumaan, jossa kantelijan hallusta<br />
oli löydetty tyhjiä kannabispusseja. Kantelijan<br />
ja kahden muun nuoren lisäksi paikalla olivat<br />
kantelijan ja muiden nuorten huoltajat ja kaksi<br />
sosiaalityöntekijää. Kantelija katsoi, että kyseessä<br />
oli kantelijan yksityisyyttä koskeva arkaluon-<br />
70