Nyelvtudományi közlemények 65. kötet (1963)

A JEIÖIÉTIENSÉG AZ YHÂI-AITAJI EYIJVEKEIN 35
a vízen, a legénynek gondolata a vagyonon' (VNépk. 285); guzem-nenallän
nenal kfyz 'nyári napnak nappalja hosszú' (uo. 225); — menam anakaj 'az én
anyuskám' (uo. 288); milhm valjos 'a mi lovaink' (uo. 242); 1. még NyK.
XXXVI 446) | cseremisz: tolozen erye 'der Sohn des Mondes' (GENETZ
11); os ßül'on erye 'der Sohn der weissen Stute' (uo.); — myridn ßui 'az én fejem',,
miúdn parna'yitsdri 'ujjamból', tendan puro 'sörötök', nemnan suzar 'a mi
húgunk' (BEKE, CserNyt. 264); tôles acazen pört ßujeäko 'er kommt zur Firste
von der Stube seines Vaters' (GESETZ 30, BEKE 185) | mordvin: ocu
skain kucalman 'a nagy isten küldöttje vagyok' (BTJDENZ: NyK. V 150);
M. veht estä 'aus dem Dorf, vetet es 'in das Dorf (PAAS., MordwChrest 62);.
E. avanzo ketste 'von seiner Mutter' (uo. 75); M. den irjksà 'deswegen' (uo. 65);
E. t'et'anzo líed'ste 'atyjától' (KOLYAGYENKOV II 218); M. Mikitan iiqksa '3a
HHKHTOH' (UO. 219); E. mon marto 'co MHOH' (UO.); E. esen loman (M. es loman)
'CBOH qejiOBeK' (uo. 223); E. éeten 'perka jakamo, M. veten per"fite jakama
'xo>K/i,eHHe BOKpyr cejia' (uo. 38); M. fsoratúgn esä 'fiaidban' (PAAS. i. m. 04);
E. srads minek pert petga 'jcTenb] npocTHpaJiacb BOKpyr Hac' (KOLYAGY.
II 235); E. minek vêtent vakska 'MHMO Hamero cejia' (uo. 236). L. még VÉRTES
EDIT: NyK. LIX 107 | finn : isän kirja 'az apa könyve'; koiran pentu
(v. koiran penikka) 'kutyákölyök', työmiehen vaimo 'a munkásnak a felesége'
(vö. SETÄLÄ, Laus. 11 43); meidän isäntä ei ole kotona (uo. 86); ovatko teidän
pojat kotona? (uo.); koira on pöydän alla 'a kutya az asztal alatt van' (BTTDENZ,
FNy. 2 108); seinän takana 'a fal mögött' (uo. 109) — v ó t : minü ri'hë 'minun
tupaani' (KETTUNEN—POSTI: MSFOU. LXIII 22), nädje se'zar 'heidän sisarensa'
(uo. 62) (idézi SZABÓ LÁSZLÓ: NyK. LXIV 111). Vö. még észt:
(genitivusszal) lumepaM 'Sehneeball', lillekimp 'Blumenstrauss', 1 í v : vier
lëba 'Blutkloss, Palte' (RAVILA: FUF. XXVII 76), 1 í v : vie'r-lëba ua. (KETTTJ-
NEÍT, LivWb. 497; vie'r genitivus, 1. KETTTJNEN, i. m. XXIII. 1.), mie'r-jemà
'Meermutter' (uo. 227, 'Meeresmutter (Meeresgeist)' (uo. 88) | lapp : lpN.:
acce viesso lœ likko orrom-sâggje 'das Haus des Vaters ist die Stätte des Glücks'
(ERKKI ITKONEJST, LpChrest. 50); calmii vuosHai 'gegen die Augen' (uo.);
nuorrâvuodâ aigest 'in der Zeit der Jugend' (uo. 53); mu vuosHai 'gegen mich'
(uo. 52); — IpS. tut tu Slâhtas vivva para öooä 'az a te hitvány vőd csak aluszik'
(HALÁSZ, Svéd-lapp nyelv V 166); mijén acce 'atyánk', tijan veljain 'testvéretekkel',
mü pärdneh 'gyermekeim' (HALÁSZ: UF. 3. 27). ,,Wenn es sich aber
um einen Besitz der redenden Person oder einer anderen im Satz vorkommenden
Person als die des Satzgegenstandes oder des Objekts handelt, wird der
Genitiv des persönlichen Fw. und nicht das bes[itz]-anz[eigende] Suffix
gebraucht" (LAG-ERCRANTZ, Sprachlehre des Westlappischen 84); — lpK.
mun' slu&seg 'szolgám', mierí ajc 'atyánk', tien' ajc 'atyátok' (HALÁSZ: NyK.
XVII 18); Í. még VÉRTES EDIT i. h. 108—9.
b) A szamojédban
jurák: nisani har sawa '0TU,a Moero HO>K xopouiHH', niéand har sawa
'OTua TBoer-o HO>K xopouiHÍí' (PROKOFJEV, CaMoywrejib neHeijKoro #3biKa 61);
mato' jav' [gen.] tirkad [abl.] hahajavy 'ihr Haus liegt nahe am hohen Ufer
des Meeres' (PYRERKA—TERESCSEKKO i. m. 397; idézi ANGERE, Die uralojukag.
Frage 183); swobem^pu%ütse 'die Alte des Riesenunholdes' (LEHT.,
Vd. 108; ehhez és a hasonló szerkezetekhez 1. N. SEBESTYÉN IRÉN tanulmányát
a NyK. LVIII. kötetében) | s z e 1 k u p : kit qaniqqit ukkir mat ata 'Ha 6epery
3*