Konesodat ja Amigan kuolemaTutkimuksissa ja pelilehdistössä käytetään usein käsitettä “konesodat” tai “laitesodat”viitattaessa ilmiöön, jossa yleensä kaksi kilpailevaa pelikonetta kamppaileemarkkinoiden herruudesta. Yleensä vuosia kestäneet “konesodat” näkyivät paitsialan teollisuuden piirissä myös hyvin konkreettisesti pelikulttuurissa noin laajemminkin.Termi oli syntynyt 1980-luvun alussa ja vakiintunut osittain lehdistön ansiostamyös laajempaan käyttöön 1990-luvulla. (Saarikoski 2004, 128.) Pelit-lehdenlukijat tunnistivat hyvin “konesota”-termin ja viittasivat siihen ahkerasti lukijakirjeissä.Konkreettisimmin tämä näkyi eri konemerkkien käyttäjien välisissä nahisteluissa,joissa kiisteltiin eri konemerkkien ja niille tehtyjen pelien “paremmuudesta”.Usein räväköiksikin yltyviä riitoja käytiin paitsi pelaajien omassa tuttavapiirissämyös lehtien lukijapalstoilla ja tietoverkkojärjestelmien keskustelukanavilla. Suomalainenkotimikro- ja pelilehdistö käsitteli kiistoja laajastikin 1980- ja 1990-luvulla, mutta lehdet itse välttivät käytännön syistä ottamasta kovin voimakkaastikantaa asiaan. Yksittäisillä toimittajilla oli tästä huolimatta omia henkilökohtaisiamieltymyksiä, mikä varmasti vaikutti myös lehden laajempiin linjauksiin.Vuosina 1992–2002 Pelit-lehti toimi avoimena näyttämönä kahdellemerkittävälle konesodalle. Näistä ensimmäinen koski Amigan kotimikron asemaalehdessä. Vuosina 1992–1993 Pelit-lehti julkaisi vielä säännöllisesti Amigan peliarvosteluita,mutta tämän jälkeen niiden määrä alkoi voimakkaasti tippua. Muidenkotimikrojen osalta tilanne oli vielä selvempi. Vuosina 1992–1993 Commodore 64:nja Atari ST:n harvalukuisat pelijulkaisut jäivät lähes <strong>koko</strong>naan huomiotta lehdessä.Tämä oli sinällään ymmärrettävää, koska kyseisille alustoille ei pelejä enää juurituotettu. Kyseisten kotimikrojen nimet häipyivät viimein lehdestä vuoden 1994nelosnumeron jälkeen, maininta Amigasta pysyi mukana vielä vuoden 1995 ajan.Viimeistään kevään 1996 ensimmäisestä numerosta alkaen Pelit-lehti oli virallisestipelkästään PC-peleihin keskittynyt julkaisu, sisällöllisesti muutos oli tapahtunut johuomattavasti aikaisemmin. PC-pelaamisen valtakautta kesti lehdessä aina vuoteen2001, minkä jälkeen lehti alkoi käsitellä myös konsolipelejä. Tietokonepelaajatsen sijaan olivat vuosien ajan kiivaasti vastustaneet konsolien ottamista lehteen.Käyn seuraavaksi läpi, miten ja miksi nämä kaksi merkittävää kiistaa näkyivät lukijakirjeissä.Vielä vuonna 1992 Amigan ja PC-pelaajien väliset kiistelyt eivät näkyneetkuin satunnaisesti. Esimerkiksi nimimerkki “vihastunut lukija” tosin väläytteli pinnanalla kyteneitä tunteita keväällä 1992 lähetetyssä kirjeessä, jossa hän viittasiSuomessa vallalla olleeseen “Amiga-mafiaan” ja katsoi, että “uskaltakaapa kirjoittaajotain Amigasta ja teillä on ziljoona lukijaa vähemmän (eli ei mitään Amiga12736 ja risat -testejä)” (21/1992). Kirjeellä viitataan selvästi C=lehteen, jossa olivarsinkin loppuvuosina julkaistu paljon ohjelmointiin ja Amigan tekniikkaan liittyviäartikkeleita, mikä ei varmasti miellyttänyt kaikkia pelkästään peleistä kiinnostuneitalukijoita. Kiistelyn vähäisyys johtui todennäköisesti siitä, että Pelit-lehdessäjulkaistiin vielä runsaasti Amigan peliarvosteluita, joten kiistelyille ei löytynyt vielämitään konkreettisempaa syytä. Varhaisten tutkimusten mukaan lukijat jakaantuivatlähes tasan Amigan ja PC-koneiden omistajiin (Pelit 5/1992).Kiistely kuitenkin roihahti seuraavan vuoden puolella. Yksi tärkeimmistäkiistelyjen laukaisijoista oli Amiga-arvosteluista kertovien juttujen määrän selväväheneminen. Commodore-kotitietokoneiden omistajat olivat katkeria. Nimimerkki“Mucor the Pläntti” latasi täyslaidallisen keväällä 1993: “Mitä pirua se tämä tämmöinenmeinaa!!! En olisi uskonut, että mikrolehti voi ylipäätään vajota näin alas”(276/1993). Nimimerkki “Masa Kolonen” kirjoitti puolestaan kesällä 1993 ja ihmettelitilannetta. Hänen mukaansa oli outoa, että lehdessä oli enemmän asiaaPC-peleistä, vaikka hänen mukaansa “prosentuaalisesti amigisteja oli [lehden lukijoista]enemmän”. (281/1993.)Kuva 5.Suuttunut lukija Mucor the Pläntti vahvisti kritiikkiään kuvan avulla (276/1993).Samantyylisiä kirjeitä lähetettiin toimitukseen hyvin runsaasti seuraavankahden vuoden aikana. Käytännössä samaan aikaan kun Amigan käsittely lehdessäPELITUTKIMUKSEN VUOSIKIRJA 2012 - SAARIKOSKI“RAKAS PELIT-LEHDEN TOIMITUS”PELIT-LEHDEN LUKIJAKIRJEET JA DIGIPELAAMISEN MUUTON SUOMESSA VUOSINA 1992-2002 29
supistui, käyttäjien väliset kiistelyt lisääntyivät. Yleensä kirjeet olivat vastineitaPosti-palstalla julkaistuihin kirjeisiin, mutta toisinaan kirjoittajat viittasivat omassalähipiirissään tapahtuneisiin kiistoihin. Nimimerkki “Oula Pulju” kirjoitti keväällä1993: “Amigan ja PC:n keskinäisestä paremmuudesta on kiistelty myös kaveripiirissänipaljon. Eräskin Amiga 500:sen omistaja päätyi kanssani äänekkääseen riitaanasiasta”. Riita päättyi lopulta kiistelyyn PC:n ja Amigan prosessoritehojen paremmuudesta.Oula Pulju totesi lopuksi, että tilanne oli muodostumassa “toivottomaksi”.(279/1993.) Yllättävän usein kiistelyt liittyivät nimenomaan koneidenvälisiin teknisiin seikkoihin, vaikka todelliset syyt kiistoihin liittyivät peliharrastajienkoneuskollisuuteen. Posti-palstalla julkaistiin vain valikoidusti kiistelyyn liittyneitäkirjeitä, mutta aineiston joukosta on tosin poimittavissa hyvinkin mustavalkoisiakannanottoja: “Minkä vuoksi meitä PC:n omistajia rangaistaan tälläisilla aivottomillapikku amigisteilla, jotka eivät ymmärrä muuta kuin sanan amiga ja minkähelkkarin takia SITÄ OMAA KONETTA PITÄÄ KEHUA NIIN MAAN MAHTAVASTI”(250/1993).Jotkut lukijoista pitivät käytyä kiistelyä turhanaikaisena ja halusivat siksijulistaa virallisen “aselevon”. Nimimerkki “Roz Skywalker” ehdotti ironisen sävyyn,että “olisiko mitään että kaikki PC:een omistajat ostaisivat Amigan ja Amigaomistaja ostaisivat PC:een??” (291/1993) Samaan päätyi syksyllä 1993 nimimerkki“Paladin”, joka mainitsi olevansa entinen Amiga-pelaaja ja nykyinen PC-pelaaja.“PC-pelaajien ja amigistien tulisi todeta, että jokaisella koneella on omat hyvätpuolensa, eikä vastoin morkata toisten koneita” (275/1993.)Amigaa koskeva pelijournalismi väheni lehdessä entisestään seuraavienvuosien aikana, samaan aikaan kun konemerkin käyttäjäkunta harveni nopeaantahtiin. Tilanteeseen vaikutti myös osaltaan lehden Amiga-avustajien, kuten JukkaKauppisen sekä Jukka ja Pekka Piiran siirtyminen MikroBitin palvelukseen vuoden1993 jälkeen. Konemerkille löytyi vielä pitkään uskollisia käyttäjiä, mutta kaupallisenapelikoneena Amiga menetti merkityksensä 1990-luvun puolivälin jälkeen.Amigan marginalisoitumisen syitä on pohdittu hyvinkin laajasti. Monelle tietokoneharrastajallerakkaan koneen aseman heikkeneminen tuli ikävänä ja katkerana yllätyksenä,mikä osaltaan vaikutti aiheesta käydyn keskustelun kiivauteen. Tilanneoli erityisen tukala Suomessa, jossa oli väkilukuun suhteutettuna todella paljonCommodore-tietokoneiden käyttäjiä. Laajemmin tarkasteltuna Amigan kohtalokytkeytyi sen valmistajan Commodoren markkina-aseman heikkenemiseen, mikäjohti lopulta keväällä 1994 yhtiön konkurssiin. Huonosti johdetun yrityksen vaikeuksientaustatekijöitä on käsitelty myös tutkimuksissa. (Bagnall 2005; Saarikoski2004, 390–392.)Suomessa Amigan marginalisoitumiseen löydettiin myös muitakin taustatekijöitä.Eräs tärkeimmistä koski harrastajien keskuudessa suosituksi noussuttapiratismia, minkä vuoksi alkuperäisten Amiga-pelien myyntimäärät tippuivat rajusti.Niko Nirvin ja Tuija Lindénin ovat viitanneet, että heidän kokemustensa perusteellapiratismi käytännössä “tappoi” Amigan (Nirvi 27.8.1998; Lindén 27.8.1998).Nirvi on tosin tähdentänyt, että 1990-luvun alussa PC:stä oli jo tullut sen levinneisyydenja tekniikan parantumisen myötä niin houkutteleva pelikone, että pelivalmistajienoli helppo lisätä sille tukeaan. Pelit-lehti vastusti alusta lähtien kiivassanaisestipiratismia, mikä katsottiin heikentävän alan kehitysnäkymiä tuntuvasti.Lehden asenne oli ymmärrettävää ja käytännönmukaista, mutta lehden lukijoidenkannalta kiistanalaista, koska suurin osa harrastajista kopioi ja levitti ainakin jossainmäärin pelejä.Piratismia käsittelevä keskustelu oli todella laajaa vuosina 1992–2002, jakeskusteluissa tuntuivat toistuvan tietyt helposti tunnistettavat perusteemat. Osalukijoista tuntui jyrkästi tuomitsevan piratismin ja he kritisoivat vahvasti siihen syyllistyneitä.Piratismin tuomitsevissa lukijakirjeissä harjoitettiin usein mustavalkoistakirjoitustyyliä, jota kiinnostavalla tavalla oli tyypillistä konesota-teemaa käsittelevissäkirjeissä: “!!Inhoan piraatteja! Piraateille: imekää viruksia!”, kirjoitti nimimerkki“Pelintekijä” loppuvuodesta 1994 (1011/1994). Edellä mainitut viestit tulivat hiemanmyöhemmin tutuiksi Internetin flame- ja trolliviestien yhteydessä.Toiset sen sijaan ainakin osittain ymmärsivät piratismiin syyllistyneitä jatarjosivat sille useita selittäviä tekijöitä pelien yleisestä huonosta laadusta ainakorkeisiin myyntihintoihin. Nimimerkki “Radioactive Man” kirjoitti alkuvuodesta1996: “Nyt voi piraattiasiasta puhua vapautuneesti, kun se ei ole enää ajankohtaista.Postipalstaa lukemalla saa sellaisen käsityksen, että piraatti on mustapukuinenhiippari, joka... hiipii yön pimeydessä kansainvälisiin salaseura<strong>koko</strong>ukseen, jonnevain harvat ja valitut pääsevät. Minä taas luulen, että 95% kopioijista on ihantavallisia ihmisiä, joille kopiointi on luonnollinen, itsestäänselvä tapa hankkia pelejä”(2420/1996). Tämän jälkeen kirjoittaja jakelee kuitenkin peliarvostelijoille kehujaja ihmettelee hieman, miksi näin erinomaisen lehden levikki ei ole suurempi.Vastaavantyyliseen rakentavaan kritiikkiin perustuvia kirjeitä oli tullutPELITUTKIMUKSEN VUOSIKIRJA 2012 - SAARIKOSKI“RAKAS PELIT-LEHDEN TOIMITUS”PELIT-LEHDEN LUKIJAKIRJEET JA DIGIPELAAMISEN MUUTON SUOMESSA VUOSINA 1992-2002 30
- Page 1 and 2: Pelitutkimuksen vuosikirja 2012Jaak
- Page 3 and 4: Pelitutkimuksen vuosikirja 2012Sis
- Page 5 and 6: Pelitutkimuksen vuosikirja 2012, s.
- Page 7: set ja yhteisöt voivat käyttää
- Page 10 and 11: Kuinka roomalaisia Rooman lautapeli
- Page 12 and 13: eaa. - 65 jaa.) mainitsee pelin muu
- Page 14 and 15: scriptaan onkin tapana yhdistää t
- Page 16 and 17: siirrot tässä tilanteessa ovat pi
- Page 18 and 19: ArtikkeliPelitutkimuksen vuosikirja
- Page 20 and 21: arviolta 80 000-100 000. (Insinöö
- Page 22 and 23: alan nopean kasvun myötä esiin ol
- Page 24 and 25: tunut luomaan kontaktit Ruotsiin, T
- Page 26 and 27: tyksiä. Samalla voidaan esittää,
- Page 28 and 29: ArtikkeliPelitutkimuksen vuosikirja
- Page 30 and 31: Lukijakirjeiden määrä Lukijakirj
- Page 32 and 33: jien osalta rauhallinen suhtautumin
- Page 34 and 35: lehden perustamisen alkuvuosina, jo
- Page 38 and 39: toimitukseen aikaisemminkin. Nimime
- Page 40 and 41: missankarit korvattiin tunnetuilla
- Page 42 and 43: konsolipelilehtiä, kuten Super Pow
- Page 44 and 45: lehdessä. Näitä toiveita oli nä
- Page 46 and 47: LähteetKIRJEETPelit-lehden lukijak
- Page 48 and 49: ArtikkeliPelitutkimuksen vuosikirja
- Page 50 and 51: LähtökohdatKuva 2.Kuva pelitilant
- Page 52 and 53: Tekstille on ominaista tietynlainen
- Page 54 and 55: ajaksi.Aikakerrostumat järjestyvä
- Page 56 and 57: semmin. Todellinen aika ei siis lii
- Page 58 and 59: Kuva 5.Pelihahmo on juuri pudonnut
- Page 60 and 61: LopuksiBraid on peli, joka houkutte
- Page 62 and 63: — (2005). Pelit ja pelitutkimus l
- Page 64 and 65: leen. Tämän tutkimuksen tavoittee
- Page 66 and 67: kanssa yhteen ja ”Puzzlen” otta
- Page 68 and 69: Big Fish Games oli suurin yksittäi
- Page 70 and 71: mainittiin, Big Fish Games käyttä
- Page 72 and 73: pelaajakulttuurista ponnistavan gen
- Page 74 and 75: LähteetPRIMÄÄRILÄHTEETAllgame,
- Page 76 and 77: Steam Xbox.com Playstation.com Nint
- Page 78 and 79: Pelitutkimuksen vuosikirja 2012, s.
- Page 80 and 81: min vanavedessä kuin kokeellisten
- Page 82 and 83: Kuvio 1.Kyselyyn vastanneiden ikäj
- Page 84 and 85: kielteisiä tuntemuksia, asiaan suh
- Page 86 and 87:
Monista muista kuvauksista kuitenki
- Page 88 and 89:
Viitteet1 Kybernetiikka on itseohja
- Page 90 and 91:
Kuva 1.Are You Game? (teos kirjoitt
- Page 92 and 93:
jotka ovat implisiittisesti luettav
- Page 94 and 95:
muita aktiviteettejä. Juuri (lisen
- Page 96 and 97:
kaisesti liittyy ajatus mukana kulk
- Page 98 and 99:
palkintoja lähteessä http://nyt.f
- Page 100 and 101:
kanssa.Tässä katsauksessa esitell
- Page 102 and 103:
- toisin kuin hyötysovellutusten,
- Page 104 and 105:
peliteollisuus on historiansa aikan
- Page 106 and 107:
KatsausPelitutkimuksen vuosikirja 2
- Page 108 and 109:
Näin saadaan käyttöön useita pe
- Page 110 and 111:
sissa myös mukana, sillä vain ne
- Page 112 and 113:
LähteetPELITAivan kuten pitikin /
- Page 114 and 115:
Pelitutkimuksen vuosikirja 2012, s.
- Page 116 and 117:
tunnustetuksi urheilun osa-alueeksi
- Page 118 and 119:
pelaamiseen ja kilpailuun. Peliural
- Page 120 and 121:
Viitteet1 Joukkue voi viitata joukk
- Page 122 and 123:
kaistu siitä lähtien vuosittain.
- Page 124 and 125:
toistakymmentä pelaajaa, samoin ko
- Page 126 and 127:
päävalmentaja Tomi Lämsän aiemm
- Page 128 and 129:
Pelitutkimuksen vuosikirja 2012, s.
- Page 130 and 131:
jälkeen pelaaja pystyi lähettäm
- Page 132 and 133:
sekunnin viiveen aikana kaikki, jot
- Page 134 and 135:
Roboteilla toimintaaTelevisiopelin
- Page 136 and 137:
siivisten pelaajien poistaminen nar
- Page 138 and 139:
luvut ovat usein kompaktimpia kuin
- Page 140 and 141:
Pelitutkimuksen vuosikirja 2012, s.