koko vuosikirja yhtenä PDF-tiedostona - Pelitutkimuksen vuosikirja

Big Fish Games oli suurin yksittäinen ”Adventure”-genren pelejä sisältänytpalvelu (708 peliä). Heidän tapauksessaan seikkailullisuus oli lähes ainatäysin varsinaisesta pelimekaniikasta irrallaan olevaa löyhää tarinankerrontaa,jolla luotiin puzzlejen välille jonkinlaista progression tunnetta. Tyypillisessä seikkailupelissä,kuten myös taistelupainotteisemmissa toimintaseikkailuissa, pelaajaohjaa pelihahmoa pelin maailmassa, kun Big Fishin ”Adventure”-peleissä pelaajapelaa jonkin muun pelimekaanisen genren puzzleja ja seikkailu tulee esiin vainvälinäytöksissä. Näin ollen Big Fish Games osoittaa käytettyjen genrenimitystenolevan hyvin moniselitteisiä. Big Fish Gamesin kasuaalipelivalikoima nostaa myöskoko tutkimuksen ”Puzzle”-pelien määrää yli 1200 pelillään. Ilman tätä panosta”Puzzle”-pelit ovat yllättävänkin pienessä roolissa ottaen huomioon, että se on yksikaikkein perinteisimmistä peligenreistä.Big Fish Gamesin valtava pulmapelitarjonta on hyvä esimerkki indietuotannonodotusarvoisen innovatiivisuuden ja todellisuuden ristiriidasta. Suuriosa kasuaalipeleistä on pienten, riippumattomien studioiden tuotoksia, joten nevoisivat hyvin sisältyä tuotannollisesti suuntautuneeseen ”Indie”-genreen. KutenGreg Costikyan on haastattelussa (Kemppainen 2008) maininnut, kasuaalipelitkuitenkin ovat erittäin voimakkaasti kiertyneet hittipelien lähes suoran kopioinninmahdollistaman helpon rahastuksen kieriöön. Riippumattomasta tuotantoprosessistaanhuolimatta tällaiset independent-tuotannot ovat jotain aivan muuta kuin”Indie”-genrestä tyylillisenä tai innovatiivisena peligenrenä on totuttu ajattelemaan.(Kemppainen 2008.)Strategiapelijulkaisija Matrix Games puolestaan sai tuoda ”Strategy”-genreenoman lisäsisältönsä. ”Operational”, ”Strategic” ja ”Tactical” ovat sodankäynninhierarkiassa toisilleen alisteisia toiminnallisia tasoja ja Matrix Gamesille uniikkejagenrejä. Kiinnostavasti Matrix Games käyttää mainittujen ja muutamien yleisestikäytettyjen genrejen lisäksi muita pelien luokittelutapoja. ”Wiew style” ja ”Playstyle”-valinnat sisältävät genrekeskusteluissa usein käytettyjä termejä, kuten ”Realtime”,”Turn-based IGOUGO”, ”1 st person” ja ”Top-down”. Näiden määreiden erottaminengenrelistauksesta omiin listoihinsa helpottaa asiantuntevan peliharrastajanetsintää merkittävästi. Kenties jonkinlaisena mielenilmaisuna Matrix Gamesin”Casual”-genrestä ei löydy yhtään peliä.Pelien määristä genreissäVerrattaessa pelien määrää eri genreissä pelejä myyvien tahojen ja muidenpalveluiden välillä huomataan, että varsinkin urheilupelit ovat huomattavan vahvastiedustettuina kauppapaikkojen ulkopuolella (kaupat 3%, Metacritic 12%, Allgame15%). Myös Metacriticin ”Simulation” (kaupat 10%, Metacritic 4%, Allgame11% ), sekä Allgamen ”Shooter” (kaupat 5%, Metacritic ei genreä, Allgame 15%) ja”Strategy” (kaupat 18%, Metacritic 17%, Allgame 6%) -genret ovat suhteellisesti erikokoluokissa pelimyyjien tarjontaan verrattuna (katso liite 2). Tämä voi johtua paitsiAllgamen pitkän aikaperspektiivin mukanaan tuomasta historiallisesta painosta,mutta myös tavasta, jolla palvelut määrittelevät pelin genret. Joissain tapauksissaesimerkiksi ”Match 3”-kasuaalipelit, joissa pyritään muodostamaan vähintään kolmensamanlaisen objektin suoria objektien järjestystä vaihtamalla, on määriteltystrategiapeliksi, toisissa taas toimintapeliksi.Ristiriita yleisesti pelien paremmuuden mittarina käytetyn Metacriticin japelejä myyvien tahojen pelien määrien suhteissa (katso liite 2) voi toimia indikaattorinaeri genrejen pelien saamasta huomiosta maailman lehdistössä. Metacriticissäkäsitellyt pelit kerätään keskeisistä peliarvosteluja julkaisevista lehdistäja palveluista. Merkittävän pieni simulaatiopelien määrä saattaa yksinkertaisestikieliä siitä, että simulaatiopelit eivät nauti kovin suurta suosiota pelikonsolien pelitarjonnassa,eikä niiden markkinointiin välttämättä käytetä niin paljoa rahaa kuinmassiivisten toimintapelijulkaisujen markkinointiin.Suurin osa palveluista käyttää pelien määrittelyyn useampaa kuin yhtägenreä. Useissa peleissä vasta toissijaisesti käytetty genre kertoo siitä, mistä pelissäon oikeasti kyse. Esimerkiksi urheilupelien tapauksessa toissijainen genreon yleensä toiminta, simulaatio tai strategia, mikä määrittää, onko peli aktiivistajalkapallon kenttäpelaamista vai mahdollisesti joukkueen managerointia. Urheiluntapauksessa toiminnallinen genre määrittää sisällöllisen genren pelitavan, muttaerityisesti toimintapelien kohdalla määrittävä genre on usein pelillisyyteen liittyvätoiminnan alagenre, kuten räiskintä tai kaahailu.Kiinnostavana yksityiskohtana yleisimmin käytettyjen genrenimitysten janiiden sisältämien pelien epäsuhdasta on ”Fitness”-genre kolmella sitä käyttävälläpalvelullaan, joissa oli myynnissä yhteensä viisi peliä. Listan ulkopuolelta löytyyPELITUTKIMUKSEN VUOSIKIRJA 2012 - KEMPPAINEN GENREMETSÄ – PELIGENREJEN KÄYTTÖ DIGITAALISISSA PALVELUISSA 61