Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Riippuvuuden psykologiset taustaoletuksetRiippuvuuksien ongelmallisuus lasten ja nuorten keskuudessa on selvä ja Griffithsja Wood (2000) esittävätkin erittäin ajankohtaisen näkökulman siitä, ettei tulisi enääväitellä siitä, onko internet tai media ”hyvä” vai ”paha” vaan keskittyä siihen, millaisiapidempiaikaisia seurauksia koulutuksen, terveyden ja sosiaalisen kehityksen näkökulmastaon toiminnoilla, joiden parissa lapset ja nuoret kuluttavat aikaansa keskimäärinyli 20 tai yli 30 tuntia viikossa ja mitä syitä ongelmakäyttäytymisen taustalla on.Nettiriippuvuuden taustalla on todennäköisesti monia erilaisia syitä, kuten muidenkinriippuvuuksien taustalla. Salokoski (2005) osoitti tutkimuksessaan pelien suurkuluttajillaesiintyvän pelaamisensa motiivina tunteiden säätelyä pelaamisen avulla. Jospelejä pelataan tai internetiä käytetään tarkoituksena säädellä omia tunteitaan niidenavulla ja mielialan muuttamisen takia, syntyy helposti tarve virtuaalisin keinoin manipuloidatunteita tai paeta todellisia elämän tilanteita virtuaaliseen maailmaan (kuvio1). Tällöin pelistä tai internetistä tulee väline, joka intensiteetiltään on niin voimakas,että toimii hetkellisesti erittäin tehokkaasti ja häivyttää pahanolon, kiukun, arjen velvollisuudentmv., mutta synnyttää myös helposti kierteen ja riippuvuuden kyseiseenpeliin tai sisältöön riippuen myös siitä, mitä tunteita tai kokemuksia taustalla yritetäänhäivyttää.Itsesäätelyn yhteyden peliriippuvuuteen tuovat esille myös LaRose ym. (2003),jotka pitävät addiktiota jatkuneena säätelemättömänä mediakäyttäytymisenä. Toimintavoi ulottautua normaalista impulsiivisesta median kuluttamisen mallista äärimmäisenongelmalliseen käyttäytymiseen, jota voidaan kutsua jo patologiseksi. Mutta näinollen myös addiktoitunut voi palauttaa itsesäätelynsä ja kontrollin myös pelaamiseentai internetin käyttöön. Itsesäätely perustuu oman toiminnan tarkkailuun, joka tehdäänpääasiallisesti sosiaalisten normien ja ryhmävertailun perusteella.Mediaa käytetään yleisesti itsesäätelyyn ja mielialojen tasaamiseen. Tietoisestisitä käytetään muun muassa lievittämään tylsyyttä, yksinäisyyttä, ajankuluttamiseen,parasosiaalisten ystävyyssuhteiden sitomiseen tai sosiaalisen identiteetin etsimiseen.Larosen ym. (2003) mukaan riski kontrollin kadottamiseen on suuri silloin, kun kokemusoman elämän kontrollista on myös vähäisempi. Tämä on tyypillistä esimerkiksidepressiossa, koska masentuneilla ihmisillä on negatiiviset kognitiiviset käsityksetomista kyvyistään ja vaikutusmahdollisuuksistaan. Puutteellinen itsesäätelykykyosoittautuikin toimivaksi diagnostiseksi kriteeriksi internetin patologiseen käyttöönLaurosen ym. (2003) opiskelijanuorukaisilla tehdyssä tutkimuksessa.Sosiaaliset syyt ovat erittäin merkittäviä. Internetissä tapahtuva kommunikaatio onhelpompaa ja vuorovaikutusta voi kontrolloida paremmin kuin kasvotusten tapahtuvaakommunikointia (Moraham-Martin & Schumacker, 2000; Tsai & Lin, 2001). Useinriippuvuudelle alttiita ovat nimenomaan henkilöt, joilla on heikot sosiaaliset taidotja pettymyksiä ihmissuhteissa. Netissä kontaktit ovat palkitsevia, hektisiä ja seuranhaku on helppoa: kontrolli on ikään kuin koko ajan käyttäjällä, mikä antaa helpostivallantunteen, johon voi jäädä koukkuun (Moraham-Martin & Schumacker, 2000;Tsai & Lin, 2001).Tsai ja Lin (2000) tuovat myös esille, että riippuvuuden taustalla on tarpeita, joitainternetin sisältöjen avulla pyritään tyydyttämään. Seksuaaliset tarpeet on keskeinenja yksi vetovoimaisimmista internetin sisällöistä. Sosiaalinen nettiseksi, deittailu,104