C. Traumaan liittyvien asioiden <strong>ja</strong>tkuva välttäminen <strong>ja</strong> yleisen reagointiherkkyydenturtuminen (ei esiintynyt ennen traumaa), jotka ilmenevätvähintään kolmella seuraavista tavoista:• pyrkimys välttää traumaa koskevia a<strong>ja</strong>tuksia, tunteita tai keskustelu<strong>ja</strong>• pyrkimys välttää toiminto<strong>ja</strong>, paikko<strong>ja</strong> tai ihmisiä, jotka muistuttavattraumasta• kykenemättömyys muistaa trauman keskeisiä seikko<strong>ja</strong>• kiinnostus tai osallistuminen tärkeisiin toimintoihin on vähentynyt merkittävästi• muista etääntymisen tai vieraantumisen tunne• affektien laimentuminen (esim. lämpimien tunteiden puuttuminen)• tulevaisuuden näkymien kapeutuminen (ei odota saavansa osakseen ammattiuraa.Avioliittoa, lapsia tai normaalia elämänkaarta).D. Jatkuvia kohonneen vireystilan oireita (eivät esiintyneet ennen traumaa),jotka ilmenivät vähintään kahdella seuraavista tavoista:• nukahtamis- <strong>ja</strong> unessapysymisvaikeudet• ärtyneisyys tai vihanpurkaukset• keskittymisvaikeudet• korostunut varuillaanolo• säikkyminenE. Häiriö (kriteerien B, C, <strong>ja</strong> D oireet) on kestänyt yli kuukauden.F. Häiriö aiheuttaa kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa sosiaalisella,ammatillisella tai muulla tärkeällä toiminnan alueella.Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet traumaperäisen stressireaktion <strong>ja</strong> mediakokemustenvälisen yhteyden suurien katastro<strong>fi</strong>en yhteydessä. Oklahoman kaupunginpommituksesta (Pfefferbaum, Nixon, Krug, ym., 1999; Pfefferbaum, Nixon, Tucker,ym., 1999) sekä syyskuun 11. päivän terroristihyökkäyksestä WTC-torneihin Yhdysvalloissavuonna 2001 (Schuster ym., 2001) esitetyillä uutisoinneilla on ollut yhteystraumaperäisiin stressireaktioihin. Fremont kollegoineen (2005) tuo esille tutkimuksetmyös Persianlahden sodasta esitetyistä uutisista syntyneistä traumaattisista reaktioista.52
<strong>Median</strong> välittämät uutiset terrorismista ovat aiheuttaneet stressireaktioita <strong>ja</strong> pelkotilo<strong>ja</strong>ympäri maailmaa. Kuvaukset katastrofeista ovat voimakkaita <strong>ja</strong> usein tunteisiinvetoavia <strong>ja</strong> niitä näytetään uudestaan <strong>ja</strong> uudestaan. Suomessa tosin uutiset ovat hiemanerilaisia kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta esimerkiksi tuhoisan tsunaminuutisoinnissa vuonna 2004 <strong>ja</strong> Jokelan koulusurmien uutisoinnissa 2007 havaittiin,että suurissa katastrofeissa uutispätkät <strong>ja</strong> tapahtumien kerronnat paikan päältä olivatäärimmäisen tunteisiin vetoavia, <strong>ja</strong> myös uhrien reaktiot yksityiskohtaisesti kuvattu<strong>ja</strong>.Niitä myös näytettiin miltei tauotta. Tieteellisiä tutkimuksia uutisten yhteydestätraumaperäiseen stressireaktioon ei Suomessa ole toistaiseksi tehty.Kun lapsi Terrin <strong>ja</strong> hänen kollegojensa (1996;1997) mukaan katsoo televisiostajonkin häntä järkyttävän tapahtuman, altistuu hän epäsuorasti television kautta traumaattiselletapahtumalle. He kuvailevat etäistä traumaa muistin, a<strong>ja</strong>ttelun <strong>ja</strong> oireidenkautta syntyväksi katastrofaaliseksi tapahtumaksi, jota seurataan mahdollisesti jopareaalia<strong>ja</strong>ssa, mutta turvallisen etäisyyden päästä (Terr ym., 1999). Lasten reaktiot sisältävätmyös traumaperäisen kaltaisia oireita, traumaspesifejä pelko<strong>ja</strong> (mm. kuolema,hukkuminen, räjähdykset, tulipalot, lentokoneet <strong>ja</strong> niiden tippuminen), yksin jäämisenpelko<strong>ja</strong>, muihin takertumisen oireita sekä tiettyihin tapahtumiin liittyviä pelko<strong>ja</strong> (Terrym., 1999). Lapset, joilla on aikaisempia traumaattisia kokemuksia, ovat alttiimpiauusille traumaattisille <strong>ja</strong> psykiatrisille oireille (Fremont ym., 2005).Lapsen ymmärrys <strong>ja</strong> kyky tulkita televisiota <strong>ja</strong> mediaa ovat suhteessa myös hänenkognitiiviseen <strong>ja</strong> psykologiseen kehityksen tasoonsa. Alle kouluikäiset lapset kokevatFremotin ym. (2005) mukaan voimakkaammin visuaaliset kuvat <strong>ja</strong> emotionaalisetäänet <strong>ja</strong> he usein järkyttyvätkin enemmän nähtyään ruumiiden kuvia, verta vuotaviatai itkeviä ihmisiä kuin romahtaneita rakennuksia tai järkyttyneen kommentaattorinkertomusta. Tämän ikäiset lapset eivät ymmärrä katastro<strong>fi</strong>n laajuutta eivätkä suoranlähetyksen, nauhoitetun tai toistettujen pätkien ero<strong>ja</strong>.Alakouluikäinen lapsi (7–12 v.) ymmärtää Fremotin ym. (2005) mukaan paremmintapahtumien laajuuden sekä sisällön, mutta tulkitsee ne vielä hyvin konkreettisellatasolla. He ovat usein herkimpiä vammautuneiden tai kuolleiden lasten puolesta tailasten, joiden vanhemmat ovat kuolleet. Heidän on vaikea ymmärtää terroristiuhanvaikutuksia <strong>ja</strong> aikuisten vastuuta tämän uhan edessä. He keskittyvät enemmän omaansekä perheensä turvallisuuteen. Nuoret, joiden a<strong>ja</strong>ttelun kehitys on edennyt abstraktimmalletasolle, kykenevät pohtimaan jo terrorismin vaikutuksia tulevaisuudenkannalta, mikä usein lisää ahdistusta <strong>ja</strong> pelko<strong>ja</strong>, monimutkaisia <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>sia, poliittisia,sosiaalisia sekä uskonnollisia pohdiskelu<strong>ja</strong>. Persoonallisuuden, identiteetin <strong>ja</strong> maailmankuvanrakentaminen voi horjua vakavasti <strong>ja</strong> epäluottamus maailmaa <strong>ja</strong> tulevaisuuttakohtaan kasvaa.Fremont ym. (2005) raportoi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen epäsuorista traumaattisistakokemuksista 5–18-vuotiailla lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla tehdystä yhdysvaltalaisestatutkimuksesta. Eniten posttraumaattisia stressireaktion oireita esiintyi niillä lapsilla<strong>ja</strong> nuorilla, jotka olivat nähneet terrori-iskuihin liittyviä kuvia kuolemasta <strong>ja</strong> tuhostainternetin kuin vastaavasti television tai printatun materiaalin välityksellä. Internetiinkuka tahansa voi laittaa omaa materiaaliaan, jolloin myös sisältö saattaa olla hyvinkinraakaa. <strong>Median</strong> käyttö lisääntyi lapsilla <strong>ja</strong> nuorilla terrori-iskujen jälkeen. Enitenlisääntyi lehtien lukeminen (75 %:lla lapsista <strong>ja</strong> nuorista). Jokelan koulusurmien53
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry
Change language