Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

vaikeaa nuorille ja jopa aikuisillekin. Olisi tärkeää saada lisää tutkimustietoa siitä,millaiset mediakasvatus-strategiat olisivat tehokkaimpia missäkin iässä.Yhteenvetoa: mediakasvatusohjelmien laatu ja levittäminenMediakasvatusohjelmia koskevien tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että lyhytkestoisillasekä perheen ja koulun ulkopuolelta tulevilla ohjelmilla ei välttämättäole kovin pitkäkestoista tai sisäistyneisiin ajattelutapoihin ulottuvaa vaikuttavuutta.Edellä kuvattujen havaintojen pohjalta on summattavissa seuraavanlaisia, interventioidentehokkuutta ja vaikutusten kestoa edistäviä tekijöitä:• pitkä, vähintään useita viikkoja kestävä interventio• vanhemmat ja perhe mukana• mediakasvatus sisältyy koulun normaaliin työhön, oma opettaja mukana• aktiivinen, keskusteleva strategia on tehokkaampi kuin rajoittava, kieltämiseenperustuva• osallistuva, itse tekemällä oppiminen tehokkaita metodeja: esim. omien mediatuotteidentekeminen• valistajan rooli on tehokas valistaja: nuorempien oppilaiden valistaminentehoaa paremmin valistajiin kuin valistettaviinMediakasvatuksen ulottaminen päivähoidon ja koulujen arkeen etenee hitaasti jasattumanvaraisesti Rogersin innovaatioiden levittämistä koskevan teorian (1995)mukaan uusien innovaatioiden juurruttamisessa kasvokkaisviestintä on tehokkaampaakuin joukkoviestintä. Yatesin (2001) mukaan mediakasvatuksen levittämisessä opettajatovat avainasemassa ja nimenomaan opettajalta opettajalle leviävä vertaiskannustuson tärkeässä roolissa.Mediamuffinssi-projektista tehty arviointitutkimus (Kupiainen ym. 2006) osoitti,että lapset kokevat kasvatusyritykset yksilöllisesti ja jotkut lapset myös uhmaavatmediakasvatusyrityksiä. Lasten eri tavat reagoida aikuisten kasvatusyrityksiin ja myöserilaiset mediankäyttöhistoriat tulisi huomioida mediakasvatuksessa ja kehitellä siihenmonipuolisia metodeja eri-ikäisten ja persoonallisuudeltaan erilaisten lasten kohtaamiseen.Osallistavat, lapsilähtöiset ja ”tätimäisyyttä” välttävät keinot lisäävät lastenmyönteistä asennoitumista mediakasvatukseen. Se, että lapsi pääsee opastamaanaikuisia, vahvistaa itsetuntoa ja lisää osallistumisintoa mediakasvatusohjelmiin.Yhtä lailla aikuisten motivoiminen mediakasvatukseen on haasteellista. Suomessaesimerkiksi opetushallitus on tarjonnut jo vuosien ajan aktiivista opettajien täydennyskoulutusta.Ilmaisiin koulutuksiin ei silti ole aina saatu tarvittavia koulutusryhmiä.Siksi olisikin kehiteltävä kannustimia opettajille ja kasvattajille, jotta he ensinnäkininnostuisivat tutustumaan uusiin mediateknologioihin ja samalla kehittämään omiamediataitojaan. Kun teknologiat ja internetin palvelut tulevat tutuiksi, myös motivaatioja uskallus omaan mediakasvatustoimintaan lisääntyvät dramaattisesti. Useimmitenpsykologisen vastarinnan esteenä on se, että aikuiset vierastavat ja pelkäävätkinvaikeakäyttöisiltä vaikuttavia teknisiä laitteita, kuten videokameroita ja tietokoneita.120