Pelaaminen vaatii monimutkaisia taito<strong>ja</strong>Viihdepelien on osoitettu kehittävän lasten kognitiivisia taito<strong>ja</strong> hyvin monipuolisesti.Pelaaminen kehittää lapsen visuospatiaalisia kykyjä, sillä on yhteyttä kehittyneempäänkuvallisen informaation lukemiseen, tehokkaamman tarkkaavaisuuden <strong>ja</strong>kamiseenuseampien kohteiden kesken sekä taitoihin löytää sääntöjä <strong>ja</strong> kaavo<strong>ja</strong> aktiivisen<strong>ja</strong> interaktiivisen yritys-erehdys-prosessin <strong>ja</strong> hypoteesien testaamisen kautta (Ermi,ym., 2004). Japanilaisilla koululaisilla on todettu pelaamisen kehittävän informaationprosessoinnin taito<strong>ja</strong>, parantavan spatiaalista suorittamista, spatiaalista visualisaatiota,kuvahavaintoihin reagointia sekä strategista a<strong>ja</strong>ttelua (Subrahmanyam ym. 2001).Peleissä vaaditaan myös syvempää tarkkaavaisuutta, avaruudellista hahmottamistasekä kuvallisia representaatioita (Subrahmanyam ym., 2001). Lisäksi pelaamisellaon vaikutusta siihen, millaisia oppimisstrategioita lapset tottuvat soveltamaan (Ermiym., 2004). Lapset itse tuovat eslle pelien hyötynä englannin kielen oppimisen,yleistietouden <strong>ja</strong> historiallisia fakto<strong>ja</strong>, joita lapset raportoivat oppineensa erityisestiurheilupeleistä <strong>ja</strong> strategiapeleistä (Ermi ym., 2004).Internetin käyttö edellyttää muutakin kuin teknologisia taito<strong>ja</strong>Internet on nykyaikana lasten <strong>ja</strong> nuorten keskuudessa vetovoimainen media täynnämielenkiintoisia sisältöjä, viihdettä <strong>ja</strong> tietoa. Jo hyvin pienilläkin suomalaisilla lapsillateknisten painikkeiden <strong>ja</strong> laitteiden lukutaito on hyvä (mm. Hietala ym., 2005). Jottainternetissä olisi turvallista liikkua, tulee osata <strong>ja</strong> ymmärtää muutakin, kuin se, mistähiirtä liikutetaan. Internetin sosiaaliset verkostot tai mainostajien kilpailu- <strong>ja</strong> ostokupongitovat pienelle lapselle <strong>ja</strong> vielä nuorellekin haastava maailma.Green<strong>fi</strong>eld <strong>ja</strong> Zheng (2006) tuovat esille, että internet on monimutkainen yhdistelmälaitteiden hallintaa (näppäimistö <strong>ja</strong> kuvaruutu), sosiaalista vuorovaikutusta ihmistenkanssa sekä mielensisäisiä, mentaalisia systeemejä (näkymätön virtuaalisuus).Tämä ainutlaatuinen kombinaatio tekniikkaa <strong>ja</strong> sosiaalisia suhteita tekee internetinymmärtämisen lapselle sekä haasteeksi että tärkeäksi tulevaisuuden tutkimuskohteeksi,josta tiedetään vielä suhteellisen vähän. Lapsen kyky ymmärtää monimutkaisiaasiayhteyksiä on heikompi kuin aikuisilla, <strong>ja</strong> koska internetissä on monta erilaistaulottuvuutta <strong>ja</strong> itsessään vielä kuva, teksti <strong>ja</strong> ääni sekä yhdellä sivustolla monestiuseita eri mainoksiakin, mikä tekee asiasta lapselle erittäin haastavan.Internetin teknisen <strong>ja</strong> sosiaalisen kombinaation ymmärtämistä 5-, 8-, 9-, 10- <strong>ja</strong>11- <strong>ja</strong> 12- vuotiailla lapsirymillä tutkinut Yan (2005; 2006) havaitsi, että ikä on keskeisintekijä määrittämään, kuinka lapsi ymmärtää internetin teknisen <strong>ja</strong> sosiaalisenmonimutkaisuuden. Heikointa ymmärtäminen oli nuorimmilla lapsilla, kun taas vanhimmillalapsilla tekninen ymmärrys oli aikuisten tasolla, mutta sosiaalisten suhteidenymmärrys oli aikuisia huonompaa. Internetin käytön yleisyydellä oli pieni, muttamerkittäävä yhteys siihen, miten lapsi ymmärsi internetin sosiaaliset ominaisuudet. Nelapset, jotka olivat käyttäneet internetiä enemmän, ymmärsivät internetin sosiaalistavuorovaikutusta hieman paremmin kuin ne lapset, jotka eivät olleet käyneet internetissäniin usein. Sen si<strong>ja</strong>an siihen, miten lapsi ymmärsi netin tekniset ominaisuudet,internetin käytön määrällä ei ollut yhteyttä. Lisäksi huomattiin, että mitä taitavampilapsi oli teknisesti käyttämään internetiä, sitä paremmin hän ymmärsi myös sosiaa-34
lisen puolen.Asenne<strong>vaikutukset</strong>, arvot, normitMedia yhdenmukaistaa käsityksiämmeMediasta ammennetaan paljon esikuvia, tunne-elämyksiä <strong>ja</strong> ideoita. Lapsen <strong>ja</strong> nuorenpääasiallinen kasvatus <strong>ja</strong> sitä kautta asenteet <strong>ja</strong> arvot, erityisesti pienillä lapsilla, tulevatvanhemmilta <strong>ja</strong> lähiympäristöstä. Emmers-Sommerin <strong>ja</strong> Allenin (1999) tekemänmeta-analyysin mukaan tutkimukset osoittavat, että mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa<strong>ja</strong> mitä enemmän hän kuluttaa aikaansa median parissa, sitä enemmän mediakin vaikuttaalapsen asenteisiin <strong>ja</strong> sitä kautta myös hänen a<strong>ja</strong>tteluunsa <strong>ja</strong> käyttäytymiseensä.Media voi muokata lapsen <strong>ja</strong> nuoren asenteita, arvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> norme<strong>ja</strong> niin hyvässä kuinpahassakin. Koska median asennevaikutuksista on herännyt paljon yleistä huolta <strong>ja</strong>keskustelua, tutkimukset aiheesta painottuvat kielteisten vaikutusten, kuten stereotypioiden<strong>ja</strong> antisosiaalisten mallien suuntaan.Media on voimakas väline muovaamaan yleisönsä todellisuuskäsityksiä omanmaailmankuvansa mukaiseksi. Gerbnerin (1979) kultivaatioteoria selittää median,erityisesti television katsojien tapaa omaksua television väittämiä yhteisiä a<strong>ja</strong>tuksia<strong>ja</strong> arvo<strong>ja</strong> riippumatta elinympäristöstä, poliittisista käsityksistä tai sosioekonomisistaeroista. Televisio valtavirtaistaa eli muuttaa yleisön käsitykset sosiaalisesta todellisuudestasamankaltaisiksi mediansisältöjen hahmottelemaan suuntaan (ks. Mustonen,2001).Asenteiden omaksuminen vaikuttaa Shrumin (1999) katsauksen mukaan siihen,kuinka pysyviä <strong>ja</strong> voimakkaita mediasta omaksutut asenteet ovat. Mitä voimakkaampaaomaksuminen on, sitä pysyvämpiä asenteet ovat, sitä todennäköisemminsamankaltaiset asenteet mediasta havaitaan <strong>ja</strong> niiden kanssa ollaan samaa mieltä <strong>ja</strong>sitä todennäköisemmin asenteet johtavat myös toimintaan. Säännöllinen televisionkatsominen saattaa johtaa joidenkin tiettyjen, median korostamien asenteiden omaksumiseen.Mitä useammin siis jokin tietty asenne mediasta havaitaan, sitä todennäköisemminse omaksutaan. Kaikkia asenteita <strong>ja</strong> uskomuksia ei siis omaksuta suodattamattayhden katselukerran jälkeen. Kultivaatiovaikutus ei ole kaikilla yksilöillä sama,vaan tulee ottaa huomioon myös katso<strong>ja</strong>n sosioekonominen tausta <strong>ja</strong> persoonallisuus.Vaikutus vähenee myös, jos mediankäyttäjät työstävät mediasisältöjä aktiivisesti <strong>ja</strong>kriittisesti (Shrum, 2001).Väkivallan suuri rooli mediasisällöissä saa aikaan sen, että media valtavirtaistaakatso<strong>ja</strong>n käsityksiä erityisesti maailmasta väkivaltasempana <strong>ja</strong> pelottavampanapaikkana kuin, mitä se todellisuudessa onkaan (ks. Mustonen, 2001; Shrum, 1999).Fiktiivinen väkivalta lasten <strong>ja</strong> nuorten vapaa-a<strong>ja</strong>n viihteenä ylikorostaa väkivallanmerkitystä <strong>ja</strong> yleisyyttä ihmisten maailmankuvassa. Toisaalta myös Suomessa ontodettu uutisten <strong>ja</strong> iltapäivälehtien yhä lisääntyvässä määrin käsittelevän väkivaltaa<strong>ja</strong> rikoksia. Kaiken kaikkiaan reilu kymmenesosa suomalaisista uutisista (Saloniemi& Suikkanen, 2006) <strong>ja</strong> 15 % lööpeistä (Syrjälä, 2007) käsittelivät väkivaltaa. Osaanrikos- <strong>ja</strong> onnettomuusuutisista liittyi myös asioiden dramatisointi, jolloin juttuaiheita35
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83:
kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85:
vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87:
lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89:
altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91:
päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93:
kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95:
nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97:
Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry