Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Eri-ikäiset lapset ja nuoret median käyttäjinäTunne-elämä, tiedonhallinta ja sosiaalinen kehitys suuntaavat mediasuhdettaKatsauksen kohteena ovat lapsen ja nuoren kehityksen eri osa-alueet suhteessa mediankäyttöön.Pieni lapsi on hyvin erilainen median käyttäjä kuin teini, ja kyvyt käsitellämedian sisältöjä ovat hyvin eri tasolla. Myös saman lapsen taitojen osa-alueetkehittyvät yksilöllistä tahtiaan. Lapsi voi olla esimerkiksi tiedollisesti taitava: hänosaa lukea, laskea ja käyttää tietokoneita. Tunteiden hallinnan tai sosiaalisten taitojenkehitys saattaa kuitenkin kehittyä paljon hitaammin. Persoonan kokonaisvaltainenkehitys vaatii kypsymistä ja kasvurauhaa, esimerkiksi tunne-elämän kehitystä ei pidäkiirehtiä eikä lasta pyrkiä karaisemaan kestävämmäksi kuin on mahdollista.Lapsen havaitseminen ja tulkinta maailmasta syntyy aina vuorovaikutuksessa hänensosiaalisen ympäristönsä kanssa. Lapsi poimii tietoja ympäristöstään ja yhdistääne aiempiin kokemuksiinsa sekä läheisten ihmisten malleihin. Tärkeitä ovat jaetutkokemukset vanhemman kanssa, jolloin vanhempi nimeää ja tulkitsee asioita lapselle.Psykologinen kehitys etenee useimmilla lapsilla kypsymisen myötä, samantapaistenkehitysvaiheiden jatkumona. Jokainen lapsi kehittyy kuitenkin hyvin yksilöllisesti,sillä kehitykseen vaikuttaa suuresti kasvuympäristö, aikuisten ja toisten lasten sosiaalinentuki, lapsen persoonallisuus, kiinnostukset sekä yksilölliset kypsymisen erot.Lapsen ja nuoren kehitykselliset erot suuntaavat myös eri riskitekijöiden vaikutustakehitykseen. Pienet lapset ovat monellakin tapaa turvattomampia esimerkiksi pelottavienmediasisältöjen äärellä kuin nuoret, jotka hallitsevat tunteensa paremmin ja osaavatkäyttää tiedollisia puolustusmekanismeja etäännyttääkseen tunnekokoemuksensa.Toisaalta taas nuoret ovat pikkulapsia herkempiä joillekin median vaikutuksille kutenitsemurhamalleille, riippuvuuksille tai ylivoimaisille minäihanteille.Lapsen ja nuoren kykyyn tulkita mediamaailmaa vaikuttavat tunne-elämän, sosiaalistentaitojen ja kognitiivinen kehitystaso, kokemukset, kasvatus sekä maailmankuva(mm. Buckingham ym., 2004; Mustonen, 2006). Median tulkintataitoihin vaikuttaakypsyminen eri kehityksen osa-alueilla. Tunne-elämä on keskeinen tekijä medianvaikutusten suuntaajana. Media tarjoaa Mustosen (2006) mukaan tunnekokemuksia,jolloin lapsi tai nuori voi harjoitella emotionaalisia kokemuksia ja tunteiden säätelyäsijaiskokemuksien kautta. Varhaislapsuudessa median avulla harjoitellaan perustunteidentunnistamista ja nimeämistä sekä harjoitellaan muun muassa pelon, jännityksensekä ilon tunteiden hallintaa. Taaperoikäisen keskeinen kehitystehtävä on hallita erillisyydentunnetta, eroahdistusta vanhemmista. Myös tarinoiden puhutteleva teema ontällöin hyvästelyt, yksin jääminen tai eksyminen vanhemmista. Roolinottotaidot sekäempatiakyky kehittyvät samastumis- ja sijaiskokemusten avulla eläytymällä mediankuvitteellisiin tai realistisiin hahmoihin (Mustonen, 2006). Pieni lapsi hahmottaa kaoottistamaailmaa selkeiden kaavojen avulla, jolloin erityisen pelottavia saattavat ollatakaumat, naamioleikit, yllättävät leikkaukset ja hahmojen muodonmuutokset. Nuoruusiässätunne-elämä voimistuu ja itseymmärrys kehittyy. Median tarjoamilla tunnekokemuksillaon suuri merkitys kaikenikäisten ihmisten mielialojen säätelyssä.Identiteettikehityksessä minän rakennusaineiksi haetaan hyvin pienestä pitäensamastumiskohteita eli hahmoja, joiden kautta eläytyä tarinoihin ja myötäelää heidän18