Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Kiusaajilla esiintyi myös enemmän psykososiaalisia ongelmia kuin muilla netinkäyttäjillä.He olivat itse kiusaamisen kohteena todellisessa elämässä, heillä esiintyienemmän myös depressiota, ongelmia virkavallan kanssa, päihteiden käyttöä sekäfyysistä ja seksuaalista hyväksikäyttöä kuin muilla netinkäyttäjillä. He kuluttivatmyös enemmän aikaa netissä ja chatissa kuin ei-kiusaajat. Suomessa kuitenkin netinkäyttökaikkien nuorten keskuudessa on yleisempää kuin Yhdysvalloissa. Suomalaisiatutkimuksia nettikiusaajista ei kuitenkaan vielä ole olemassa.Nettikiusaamiseen liittyy yhtenä osa-alueena kamerakännykät, kuvien ja videopätkienottaminen ja niiden levittäminen internetissä. Suomessa esimerkiksi opettajat ovatjoutuneet YouTubeen oppilaidensa kuvaamana. Norjassa 14–15-vuotiaista tytöistä 5% oli kuvattu suihkussa ja osa, erityisesti tyttöjen kuvia oli julkaistu vielä internetissä(ks. Millwood Hargrave & Livingstone, 2006). Joka kymmenes suomalainen nuorikokee joutuneensa kännykkäkiusaamisen uhriksi (Peura ym., 2006). Kiusaaminenon ollut pääasiassa ahdistelua, pilapuheluita ja kiusaamisviestien lähettämistä (Peuraym., 2006).Peuran ym. (2006, 2007) mukaan verkkoviisaus on hieman lisääntymässä: nettikiusaaminenon hienoisessa laskussa, samoin varovaisuus tavattaessa nettituttujaensimmäisen kerran oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2007.Aggressio ja mediaväkivalta lasten ja nuorten kehityksessäMediaväkivalta on osa lasten ja nuorten arkeaAggressiivisuus, vahingon aiheuttaminen itselle tai toisille, on aina monien tekijöidenseurausta. Aggressiiviseen kehitykseen vaikuttavat muun muassa biologinentaipumus, kommunikaatio, ikätoverit, perheenjäsenet sekä tilannetekijät (Bushman& Huesmann, 2001; Mustonen & Pulkkinen, 2003). Lapsuus on aikaa, jolloin luodaanpohja elämänkestoiselle aggressiiviselle tai ei-aggressiiviselle elämäntyylille(Bushman & Huesmann, 2001). Vaikka väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on ainamonien asioiden kokonaisuus, media on yksi osatekijä, joka vaikuttaa merkittävästiaggressioon ja väkivaltaan yhteiskunnassa. Se ei ole merkittävin syy, mutta sen vaikutustaei voida tieteellisen tutkimuksen perusteella kiistää.Lapset ovat olleet kiinnostuneita kautta aikojen vireystilaa nostavista väkivaltaisistaja pelottavista saduista (Groebel, 2001). Kuitenkin nykypäivänä aggressiivisensisällön määrä ja laatu ovat kohonneet huimasti ja uudet teknologian mahdollisuudetovat lisänneet tarjontaa valtavasti (Groebel, 2001). Mediaväkivalta on yksi enitentutkittu ja eniten keskustelua herättäneestä aiheista lasten ja nuorten mediassa. Mediaväkivaltavoidaan Mustosen (1997) mukaan määrittää toiminnaksi, joka aiheuttaatai on tarkoitettu aiheuttamaan joko fyysistä tai psyykkistä harmia itselle tai toisellehenkilölle. Toiminnaksi luetaan epäsuorat uhkaukset, nonverbaalinen käyttäytyminenja vihanpurkauksien kohdistuminen eläimiin ja/tai esineisiin.Eniten tutkimusta ja keskustelua on käyty fyysisen väkivallan esiintymisestä lastenja nuorten käyttämissä mediasisällöissä ja kysymyksestä, vaikuttaako mediaväkivaltalapsen ja nuoren aggressiivisuuteen. Julkinen keskustelu aiheesta jumiutuu Lammin-80