Kiusaajilla esiintyi myös enemmän psykososiaalisia ongelmia kuin muilla netinkäyttäjillä.He olivat itse kiusaamisen kohteena todellisessa elämässä, heillä esiintyienemmän myös depressiota, ongelmia virkavallan kanssa, päihteiden käyttöä sekäfyysistä <strong>ja</strong> seksuaalista hyväksikäyttöä kuin muilla netinkäyttäjillä. He kuluttivatmyös enemmän aikaa netissä <strong>ja</strong> chatissa kuin ei-kiusaa<strong>ja</strong>t. Suomessa kuitenkin netinkäyttökaikkien nuorten keskuudessa on yleisempää kuin Yhdysvalloissa. Suomalaisiatutkimuksia nettikiusaajista ei kuitenkaan vielä ole olemassa.Nettikiusaamiseen liittyy yhtenä osa-alueena kamerakännykät, kuvien <strong>ja</strong> videopätkienottaminen <strong>ja</strong> niiden levittäminen internetissä. Suomessa esimerkiksi opetta<strong>ja</strong>t ovatjoutuneet YouTubeen oppilaidensa kuvaamana. Nor<strong>ja</strong>ssa 14–15-vuotiaista tytöistä 5% oli kuvattu suihkussa <strong>ja</strong> osa, erityisesti tyttöjen kuvia oli julkaistu vielä internetissä(ks. Millwood Hargrave & Livingstone, 2006). Joka kymmenes suomalainen nuorikokee joutuneensa kännykkäkiusaamisen uhriksi (Peura ym., 2006). Kiusaaminenon ollut pääasiassa ahdistelua, pilapuheluita <strong>ja</strong> kiusaamisviestien lähettämistä (Peuraym., 2006).Peuran ym. (2006, 2007) mukaan verkkoviisaus on hieman lisääntymässä: nettikiusaaminenon hienoisessa laskussa, samoin varovaisuus tavattaessa nettituttu<strong>ja</strong>ensimmäisen kerran oli lisääntynyt vuodesta 2006 vuoteen 2007.Aggressio <strong>ja</strong> mediaväkivalta lasten <strong>ja</strong> nuorten kehityksessäMediaväkivalta on osa lasten <strong>ja</strong> nuorten arkeaAggressiivisuus, vahingon aiheuttaminen itselle tai toisille, on aina monien tekijöidenseurausta. Aggressiiviseen kehitykseen vaikuttavat muun muassa biologinentaipumus, kommunikaatio, ikätoverit, perheenjäsenet sekä tilannetekijät (Bushman& Huesmann, 2001; Mustonen & Pulkkinen, 2003). Lapsuus on aikaa, jolloin luodaanpoh<strong>ja</strong> elämänkestoiselle aggressiiviselle tai ei-aggressiiviselle elämäntyylille(Bushman & Huesmann, 2001). Vaikka väkivaltaisen käyttäytymisen taustalla on ainamonien asioiden kokonaisuus, media on yksi osatekijä, joka vaikuttaa merkittävästiaggressioon <strong>ja</strong> väkivaltaan yhteiskunnassa. Se ei ole merkittävin syy, mutta sen vaikutustaei voida tieteellisen tutkimuksen perusteella kiistää.Lapset ovat olleet kiinnostuneita kautta aikojen vireystilaa nostavista väkivaltaisista<strong>ja</strong> pelottavista saduista (Groebel, 2001). Kuitenkin nykypäivänä aggressiivisensisällön määrä <strong>ja</strong> laatu ovat kohonneet huimasti <strong>ja</strong> uudet teknologian mahdollisuudetovat lisänneet tarjontaa valtavasti (Groebel, 2001). Mediaväkivalta on yksi enitentutkittu <strong>ja</strong> eniten keskustelua herättäneestä aiheista lasten <strong>ja</strong> nuorten mediassa. Mediaväkivaltavoidaan Mustosen (1997) mukaan määrittää toiminnaksi, joka aiheuttaatai on tarkoitettu aiheuttamaan joko fyysistä tai psyykkistä harmia itselle tai toisellehenkilölle. Toiminnaksi luetaan epäsuorat uhkaukset, nonverbaalinen käyttäytyminen<strong>ja</strong> vihanpurkauksien kohdistuminen eläimiin <strong>ja</strong>/tai esineisiin.Eniten tutkimusta <strong>ja</strong> keskustelua on käyty fyysisen väkivallan esiintymisestä lasten<strong>ja</strong> nuorten käyttämissä mediasisällöissä <strong>ja</strong> kysymyksestä, vaikuttaako mediaväkivaltalapsen <strong>ja</strong> nuoren aggressiivisuuteen. Julkinen keskustelu aiheesta jumiutuu Lammin-80
luodon (2004) mukaan helposti vastakkainasetteluun tiukempien väkivaltaviihteenesittämisen kontrolleista sekä osan kuittaamalla nämä vaatimukset moraalipaniikkina.Toisaalta tämä sama jumiutuminen vastakkainasettelussa näkyy jossain määrin myösakateemisessa keskustelussa maailmalla (Carter & Weaver, 2003; Lamminluoto,2004; Potter, 2003). Lamminluoto (2004) tuokin esille, että yksi todennäköinen syytähän on mediaväkivallan laa<strong>ja</strong> kiinnostus eri tieteenaloilla. Aiheesta ovat kiinnostuneenpsykologit, sosiologit, kulttuuritutki<strong>ja</strong>t, politiikan <strong>ja</strong> tiedotusopin tutki<strong>ja</strong>t sekäkaikki, jotka ovat tekemisissä lasten kasvatuksen kanssa. Media <strong>ja</strong> sen käsitteistö ontuttua <strong>ja</strong> aiheesta kirjoitetaan paljon tekstejä.Tiedetään, että lapset <strong>ja</strong> nuoret kuluttavat suhteellisen paljon aikaa väkivaltaviihteenparissa <strong>ja</strong> väkivaltaa esiintyy lasten <strong>ja</strong> nuorten suosimissa peleissä <strong>ja</strong> televisioohjelmissapaljon (Diez, 1998; Salokoski, 2005; Smith, Lachlan & Tamborini, 2003;Thomson & Haninger, 2001; von Feilitzen, 1999). Lapset katsovat jo hyvin varhainaikuisille suunnattu<strong>ja</strong> ohjelmia saippuaoopperoista toimintajännäreihin <strong>ja</strong> murhamysteereihin(von Feilitzen, 1999) sekä uutisten väkivaltaisia sisältöjä (Pennanen,2006).Väkivalta on pelimaailmassa hallitsevassa osassa <strong>ja</strong> suurin osa kaikista peleistä<strong>ja</strong> jopa yli puolet lapsille suunnatuista peleistä sisältää väkivaltaa (Diez, 1998; Salokoski,2005; Smith, Lachlan & Tamborini, 2003; Thomson & Haniger, 2001). Vaikkamonet väkivaltaa sisältävistä peleistä ovat aikuisille suunnattu<strong>ja</strong> pelejä, tutkimuksetosoittavat selkeästi, että lapset pelaavat näitä pelejä <strong>ja</strong> myös heidän suosikkipelinsälöytyvät pääasiassa aikuisille suunnattujen pelien joukosta (mm. Ermi, Heliö & Mäyrä,2004; Funk, 1993; Funk & Buckman, 1996; Grif<strong>fi</strong>ths, 1997; Grif<strong>fi</strong>tths, Davies &Chappell, 2004; Salokoski, 2005; Salokoski, Mustonen, Sipari & Pulkkinen, 2002;Särkelä, 2000). Vanhemmille suunnatuissa peleissä esiintyy myös enemmän väkivaltaakuin lastenpeleissä <strong>ja</strong> se on esitetty yleensä realistisessa peliympäristössä (Salokoski,2005; Smith ym., 2003). Tiedetään myös, että lapsille ikärajoiltaan sallituissapeleissä esiintyy väkivaltaa <strong>ja</strong> että se on esitetty yleensä <strong>fi</strong>ktiivisessä, animoidussapeliympäristössä (Salokoski, 2005; Smith ym., 2003; Thomson & Haniger, 2001).Samoin lasten televisio-ohjelmista tehdyt sisällönanalyysit ovat osoittaneet, että lastenohjelmissaesiintyy paljon väkivaltaa (Wilson ym. 2002).Televisioväkivallan tutkimukset ovat luoneet perustan vaikutustutkimukselleMediaväkivallan tutkimusperinteet ovat televisiotutkimuksessa. Useat vaikutustutkimukseton tehty Yhdysvalloissa, josta niiden siirtäminen suoraan Suomeen <strong>ja</strong> suomalaiseenkulttuuriin on täysin mahdotonta. Yhdysvaltalaisissa poikittaistutkimuksissaon johdonmukaisesti havaittu, että television <strong>ja</strong> elokuvaväkivaltaan käytetty aika onpositiivisesti yhteydessä katso<strong>ja</strong>n fyysiseen <strong>ja</strong> verbaaliseen aggressioon sekä aggressiiviseena<strong>ja</strong>tteluun (Anderson, Gentile & Buckley, 2007; Gentile & Stone, 2005).Myös kokeellisissa tutkimuksissa on johdonmukaisesti löydetty korkeampia aggressiotaso<strong>ja</strong>sekä enemmän aggressioon liittyviä muuttujia (kuten aggressiivisia a<strong>ja</strong>tuksia)väkivaltaisille televisio-ohjelmille altistumisen jälkeen kuin väkivallattomien ohjelmienjälkeen (Anderson ym., 2007). Yksikään Andersonin <strong>ja</strong> hänen kollegojensa esilletuoma televisiotutkimus ei ole kuitenkaan tällä vuosituhannella tekemä tutkimus.81
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry