Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

Kognitiiviset vaikutuksetTiedonkäsittely ja oppiminenMedia oppimisen välineenäLapsen suotuisaan kognitiiviseen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat erityisestilapsen turvallinen kasvuympäristö, kypsyminen sekä yksilölliset tekijät. Myös sosiaalisellaympäristöllä ja virikkeillä on oma merkityksensä lapsen kehitykseen. Mediavaikuttaa lapsen kognitiiviseen kehitykseen sekä myönteisellä että kielteisellä tavalla.Emmer-Sommersin ja Allenin (1999) meta-analyysi osoittaa, että media on hyväoppimisen lähde. Yksilöt, jotka kuluttavat paljon aikaansa median parissa, omaksuvatmyös paljon tietoa. Oppiminen voi olla kuitenkin sekä myönteistä että kielteistäriippuen median sisällöistä. On hyvä huomioida, että myös fiktiiviset mediasisällötopettavat lapsia. Myönteisistä vaikutuksista on tutkittu eniten mediaa opetuksen välineenäja oppimisen tukena.Television vaikutusta lapsen kognitiiviseen kehitykseen on tutkittu erityisesti televisionopetusohjelmiin liittyen. Klassisia ja tieteellisesti testattuja opetusohjelmiaolivat Sesame Street – esikouluohjelmat (Singer & Singer, 1976), joiden kouluvalmiuksiakehittävät ominaisuudet on todennettu vuosikymmenten ajan eri maanosissa.Bichamin ym. (2001) katsaus tuo esille, että opetusohjelmien katsomisen on todettuolevan positiivisessa yhteydessä koulumenestykseen: opetusohjelmien katsominen onparantanut lasten arvosanoja muun muassa matematiikassa ja äidinkielessä. Lisäksiniiden vaikutus on havaittu myös oppimismotivaatioon ja asenteisiin myönteisellätavalla. Sen sijaan viihdeohjelmien katsomisella ei ole todettu olevan samanlaistavaikutusta. Kuitenkin niiden katsomisella on todettu olevan opetusohjelmien lisäksipositiivinen yhteys sanavaraston laajenemiseen ja kielen oppimiseen. Lapsi voi oppiasanojen merkityksiä katsomalla televisio-ohjelmia siten, että tuntemattomat ja uudetsanat ymmärretään televisio-ohjelman asiayhteyden perusteella tai joidenkin sanojenmerkitykset ymmärretään ohjelmien perusteella uudella tavalla tai paremmin (Naigles& Mayeux, 2001).Reinikainen (2007) havaitsi väitöskirjatutkimuksessaan kaksijakoisen yhteydenoppilaiden luonnontieteiden osaamisen ja television katselun välillä. Ensinnäkin,mitä enemmän oppilas katsoo televisiota, sitä heikompaa on hänen luonnontieteellinenosaamisensa. Toisaalta uutisten ja dokumenttien sekä luonto- ja tiedeohjelmienkatselulla oli puolestaan positiivinen yhteys oppimistuloksiin. Valikoivalla, erityisestiasiaohjelmiin suuntautuvalla televisonkatselulla on siis mahdollista parantaa oppimistuloksia.Viihdeohjelmien merkitys lasten arjessa on näkökulma, josta tiedetään vielä hyvinvähän. Valkonen ym. (2005) on tarkastellut tätä 5 – 6-vuotiaiden haastattelujen perusteella.Mediaopit pienten lasten arjessa eivät jäsenny selkeästi jonkin uuden tiedontai taidon oppimiseksi, vaan leviävät arkiseen vuorovaikutukseen uudenkaltaisina31