on todettu nuorten kielteisen minäkuvan, itseinhon, halun laihtua <strong>ja</strong> epävarmuudenomasta kehostaan olevan yhteydessä median luomiin kauneusihanteisiin sekä laihojenmallien kuvien katseluun.Mallien <strong>ja</strong> median esikuvien tarjoamat roolimallit ovat muuttaneet naisihanteitavuosikymmenten aikana huomattavasti. Brownin <strong>ja</strong> Witherspoonin (2002) <strong>katsaus</strong>tuo esille, että mallit ovat tulleet laihemmiksi viimeisen 30 vuoden aikana. Mallit ovataikaisemmin painaneet noin 8 % vähemmän kuin normaalipainoin nainen, kun he nytpainavat noin 23 % vähemmän. Lisäksi noin 75 prosentilla heistä painoindeksi on 17,5tai sen alle <strong>ja</strong> APA:n (American Psychological Association) kriteerien mukaan lähesjokaisella heistä on anoreksia. Samoin myös miesten ulkonäköpaineet ovat lisääntyneetmedian vaatimuksesta 1970-luvulta tähän päivään tultaessa.<strong>Median</strong> rooli, samoin kuin muidenkaan sosiokulttuurillisten tekijöiden vaikutuspoikien syömishäiriöiden syntyyn ei näyttäisi olevan niin suuri kuin tytöillä. Ricciardelli& McCabe (2004) toivat esille katsauksessaan, että media näyttäisi synnyttävänpojille jonkin verran ulkonäköpaineita, mutta lehtien lukeminen <strong>ja</strong> pääasiassalaihojen naismallien kuvien katseleminen, ei aiheuta pojissa laihdutuspaineita. Sensi<strong>ja</strong>an samaa sukupuolta olevien mediahahmojen katsominen <strong>ja</strong> täydelliset vartalotomistaviin idoleihin samastuvat po<strong>ja</strong>t näyttäisivät kärsivän syömishäiriöistä muitapoikia enemmän. Wiseman kollegoineen (2005) tuo esille, että uusimmissa tutkimuksissanäyttäisi siltä, että myös poikien kehonkuva <strong>ja</strong> itsetunto ovat kielteisempiä kuinaikaisemmin <strong>ja</strong> lihaksikkaat miesmallit tekevät nuorista pojista epävarmo<strong>ja</strong>. <strong>Median</strong>vaikutus <strong>ja</strong> ulkonäköpaineet myös poikia kohtaan ovat siis kasvaneet huomattavastitämän vuosituhannen aikana. <strong>Median</strong> merkitystä laihuuteen on tutkittu myös selkeästienemmän tytöillä kuin pojilla.Tiggermanin <strong>ja</strong> hänen kollegojensa (2000) tutkimus toi selkeästi esille, että media<strong>ja</strong> mallit ovat ensisi<strong>ja</strong>inen syy oman viehätysvoiman lisäksi siihen, miksi nuoret tytöthaluavat olla laihempia. Laihuus nähdään vetovoimaisena <strong>ja</strong> median tarjoama sanomafyysisen kauneuden merkityksestä elämässä menestyksen ohjenuorana nielaistaanliiankin hyvin. Mediaa pidettiin suurimpana syynä myös siihen, että tytöt <strong>ja</strong> naisethaluavat olla niin laiho<strong>ja</strong>. Langanlaihojen julkkisten arvostelu lehdissä ahdisti nuoria.Samoin vaatteet mallien päällä kuvissa näytti aina todella hyvältä <strong>ja</strong> itsensä päällä senjälkeen todella rumilta. Nuoret kokivat ahdistavaksi myös sen, että täydellisiä mallinvartaloita tulvi joka puolelta. He kokivat, että riski siitä, että todellakin rupeaa a<strong>ja</strong>ttelemaanettä kyseessä on se normaali tapa, jolta kaikkien pitää näyttää, kasvaa. Toisaaltanuoret ymmärsivät, että halu olla langanlaiha on väärin, mutta halu oli silti läsnä.Joillekin nuorille medioiden välittämät viestit <strong>ja</strong> niiden vertaaminen oman vartalonkehittymiseen on tasapainossa. Brownin <strong>ja</strong> Witherspoonin (2002) <strong>katsaus</strong> osoittaakuitenkin, että lähes viidennes 10–17-vuotiaista tytöistä <strong>ja</strong> 12 prosenttia pojistaovat kertoneet laihduttaneensa tai urheilleet näyttääkseen television roolihahmoilta.Television katselun on todettu olevan myös yhteydessä kielteiseen kehonkuvaan <strong>ja</strong>syömishäiriöihin (mm. Botta, 1999; Brown & Witherspoon, 2002). Nuoret joilla olisyömishäiriö, ovat myös muita alttiimpia median välittämille kehollisille ihanteille(Murray ym., 1996). Ulkonäköön liittyvät keholliset ihanteet opitaan kuitenkin jopikkulapsi-iässä, niin kielteiset asenteet ylipainoisia kohtaan kuin ihannekuva laihastavartalostakin (Harrison, 2000).62
Lapset <strong>ja</strong> nuoret elävät kuitenkin hyvin vastakkaisten viestien ristitulessa nykya<strong>ja</strong>nmediamaailmassa. Toisaalta mainoksissa heille tuputetaan pikaruokaa, hampurilaisia,karkkia, välipalaa sekä herkku<strong>ja</strong>. Toisaalta heidän tulisi olla langanlaiho<strong>ja</strong>, kauniita,uhkearintaisia tai lihaksikkaita kopiota mallimarkkinoilta. Joidenkin nuorten ratkaisutähän ristiriitaan on ollut bulimia, jolloin voi ensin antautua herkuille, mutta yrittääpysyä epätoivoisesti mallin mitoissa antamalla ylen aina syönnin jälkeen (Brown &Witherspoon, 2002).Identiteettiongelmat <strong>ja</strong> syömishäiriöt, kuten anoreksia <strong>ja</strong> bulimia, ovat moninaisiahäiriöitä, joiden taustalla ovat moninaiset kehitykselliset sekä psyykkiset tekijät. Mediaomalta osaltaan lisää vettä myllyyn <strong>ja</strong> saattaa näin ollen olla hyvinkin suuri riskitekijäjoidenkin lasten <strong>ja</strong> nuorten kohdalla joko lisäämään ongelmia tai synnyttämälläniitä. Ääriesimerkki tällaisesta toiminnasta on pro ana sekä pro mia -internet-sivustot,joissa anoreksiaa <strong>ja</strong> bulimiaa sairastavat antavat toisilleen vertaistukea – tosin ei parantuakseen,vaan kannustaakseen toisiaan <strong>ja</strong>tkamaan syömättömyyttään (Mulveen &Hepworth, 2006). Sivustoilla syömishäiriötä sairastavat korostavat, että anoreksia eiole sairaus, vaan elämäntapa <strong>ja</strong> että heillä on oikeus olla sairaalloisen laiho<strong>ja</strong>. Sivustoillakeskeisenä elementtinä ovat myös thininspiration-kuvastot, joissa nuoret naisetesittelevät anorektisia vartaloitaan sekä mediasta tunnettujen langanlaihojen mallienvartaloita.Syömishäiriöiden riskiä ei kuitenkaan lisää pelkästään mallit <strong>ja</strong> ääri-ilmiöt, vaantavalliset ruokamainokset, joissa ongelmasyömistä tai lihomisongelmia käsitelläännormaaleina, jopa humoristisina asioina, joilla ei ole juurikaan ikäviä seurauksia(Mustonen, 2001; Wilson <strong>ja</strong> Blackhurst, 1999). Usein myös mainoksissa painonsakanssa tuskailevat naiset ovat normaalivartaloisia naisia, joiden pikemminkin tulisiostaa oikean kokoiset housut kuin ahtaa vääränkoon housu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lkaansa.Seksistinen mediaSeksin <strong>ja</strong> pal<strong>ja</strong>an pinnan määrä eri medioissa on kasvanut huomattavasti viime vuosikymmenten aikana. Musiikkivideot, saippuaoopperat, televisio-ohjelmat, mainokset,naisten <strong>ja</strong> nuorten lehdet sekä elokuvat (Hunteman & Morgan, 2001), puhumattakaaninternetin (Labre & Walsh-Childers, 2003), mutta myös tietokonepelien sisältämästäseksistä <strong>ja</strong> erotiikasta (mm. Salokoski, 2005) normalisoivat niissä esitettyä seksististämaailmaa nuorille (Huntemann & Morgann, 2001). Ne tarjoavat lapsille <strong>ja</strong> nuorilleylikorostuneen seksuaalisen maailmankuvan sekä ylivoimaisia minä-ihanteita <strong>ja</strong>ideaalisia seksikkäitä vartaloita, jotka toimivat minäkuvan epätoivoisina mittareina(Huntemann & Morgan, 2001).Nuoruusiässä seksuaalisen identiteetin kehittyminen on huipussaan <strong>ja</strong> seurusteluunsekä seksiin liittyvät asiat rupeavat kiinnostamaan teiniä aivan eri tavalla kuin ennen.Mediasta ei tarvitse hakemalla hakea eroottisia sisältöjä, vaan Yhdysvalloissa tehtytutkimus 12-14-vuotiaiden suosimista mediasisällöistä osoitti, että 11 % niistä sisälsiseksiä. Eniten sitä oli musiikkivideoissa (40 %) (Pardun ym., 2005). Yhdysvaltalaisistavuonna 2001/2002 esitetyistä yhden kanavan televisio-ohjelmista 64 % sisälsiseksuaalisia sisältöjä (Kunkel ym., 2003). Merkittävää Pardun <strong>ja</strong> hänen kollegoidensatutkimuksessa oli se, että mitä enemmän nuori altistui median seksuaalisille sisällöille,63
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry