5–6-vuotiailla lapsilla sekä aktiivinen television katsominen että passiivinen altistuminentelevisio-ohjelmille olivat yhteydessä lapsen unihäiriöihin (Paavonen ym., 2006).Erityisesti passiivinen altistuminen <strong>ja</strong> aikuisille suunnattujen televisio-ohjelmienkatsominen olivat yhteydessä unihäiriöihin (Paavonen ym., 2006). Yhteys säilyi sosiaalisekonomisenstatuksen, tulojen, perhekonfliktien, isän työaikataulujen sekä lastenpsykiatristen oireiden kontrolloinnin jälkeenkin. Tulokset vahvistavat aikaisemminpelkojen yhteydessä syntynyttä käsitystä siitä, että pienillä lapsilla aikuisten realistisetohjelmat <strong>ja</strong> niiden katsominen jonkun muun tahdosta saattaa aiheuttaa lapsellevakavia pelko<strong>ja</strong>, joista aiheutuu muun muassa unihäiriöitä (Harrison & Cantor, 1999;Hoekstra ym., 1999).Päiväkoti-ikäiset lapset ovat usein vielä vailla keino<strong>ja</strong> käsitellä median herättämiäpelon tunteita. Pelkojen riittämätön käsittely jättää epämiellyttävän tunteen, joka Valkosenym. (2005) havaintojen mukaan voi saada erilaisia ilmenemismuoto<strong>ja</strong>, joista5–6-vuotiailla paina<strong>ja</strong>iset oli yksi tavallisimmista. Pelottavat ohjelmasisällöt voivatjäädä pelkokokemuksina lapsen mieleen, vaikka hän olisikin pyrkinyt aktiivisesti helpottamaanoloaan katseluhetkellä. Lapsi ei välttämättä osaa käsitellä kielteisiä tunteitatai pelottavan materiaalin runsaus <strong>ja</strong> niiden hämmentävyys aiheuttavat lapselle liiansuuren palan, niin ettei hän kykene rakentamaan kaikesta ymmärrystä <strong>ja</strong> esitetyt sisällötsaattavat jäädä huolestuttamaan häntä. Mediasisältöjen siirtyminen paina<strong>ja</strong>isuniinon tämänikäisillä tutkimuksen mukaan tavanomaista, mutta niiden ilmenemismuodotovat moninaisia. Paina<strong>ja</strong>isunien hyödyllisyys lapselle on niiden merkitys ahdistuneisuuden<strong>ja</strong> pelkojen vähentämisessä lapsen mielestä. Uni tarjoaa mahdollisuudenhallita mieltä painavia a<strong>ja</strong>tuksia, jos se ei ole onnistunut hereillä ollessa.Aiheuttaako media traumo<strong>ja</strong>?<strong>Median</strong> kulutuksen lisääntyessä lasten <strong>ja</strong> nuorten vapaa-a<strong>ja</strong>ssa sekä sisältöjen raaistuessamyös Suomessa on ajoittain käyty keskustelu<strong>ja</strong> median haitoista <strong>ja</strong> mediantraumatisoivista vaikutuksista. <strong>Median</strong> aiheuttamien pelkoreaktioiden seurauksista<strong>ja</strong> vakavuudesta, kuten mediatraumoista on tehty hämmästyttävän vähän tieteellistätutkimusta. <strong>Median</strong> vakavimmista <strong>ja</strong> pidempiaikaisemmista haitoista on löydettävissävain muutamia tieteellisiä tutkimustuloksia (Hoekstra ym., 1999; Harrison & Cantor,1999).Mediatrauma tieteellisenä terminä ei ole yleisesti käytetty, vaan tyypillisemminpuhutaan voimakkaista peloista tai traumaperäisestä stressireaktiosta (posttraumaticstress disorder, PTSD). Tutkimuksissa yleisesti käytetyn DSM-IV diagnostisten kriteerienmukaan traumaperäinen stressireaktio syntyy voimakkaan pelon, kauhun taiahdistuksen seurauksena (taulukko 1). Siihen liittyvät järkyttävän asian näkeminen<strong>ja</strong> kokeminen sekä siitä syntynyt voimakas pelko tai kauhu (Broberg ym., 2005).Traumaattinen kokemus tulee kokea <strong>ja</strong>tkuvasti uudelleen esimerkiksi muistikuvina tailapsilla leikeissä traumaan liittyvinä aiheina sekä unissa (Broberg ym., 2005). Lisäksiesiintyy traumaan liittyvien asioiden välttämistä sekä <strong>ja</strong>tkuvia kohonneen vireystilanoireita (Broberg ym., 2005). Häiriön tulisi <strong>ja</strong>tkua yli kuukauden <strong>ja</strong> sen tulisi aiheuttaakliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa (Broberg ym., 2005). Pfefferbaumin(2005) mukaan kriteeristö sulkee trauman aiheuttajina pois tapahtumat, jotka on50
koettu ainoastaan median välityksellä.TAULUKKO 1 Traumaperäinen stressihäiriö DSM-IV Diagnostisetkriteerit (Broberg ym., 2005).A. Henkilö on joutunut traumaattiseen tilanteeseen, jossa tapahtunut kumpikinseuraavista:• henkilö koki, näki, tai joutui vastakkain sellaisen tapahtuman kanssa, joihinliittyi kuoleman tai vakava loukkaantuminen tai niiden uhka tai omanti muiden fyysisen koskemattomuuden vaarantuminen• henkilön reaktio oli voimakas pelko, avuttomuus tai kauhu. Huomautus:Lapsilla voi näkyä ha<strong>ja</strong>naisena käyttäytymisenä tai levottomuutena.B. Traumaattinen tapahtuma koetaan <strong>ja</strong>tkuvasti uudelleen yhdellä tai useammallaseuraavista tavoista:• toistuvia, tietoisuuteen tunkeutuvia <strong>ja</strong> ahdistavia muistikuvia tapahtumasta,esim. mielikuvia, a<strong>ja</strong>tuksia tai havainto<strong>ja</strong>. Huomautus: Lapsilla voiesiintyä toistuvia leikkejä traumaan liittyvistä aiheista.• toistuvia <strong>ja</strong> ahdistavia unia tapahtumasta. Huomautus: Lapsilla voi esiintyäpelottavia unia, joiden sisältö ei ole tunnistettavissa.• käyttäytyminen tai tuntemukset, jotka hei<strong>ja</strong>stavat ikään kuin traumaattisentapahtuman toistumista (kokemuksen uudelleen eläminen, illuusiot,aistiharhat <strong>ja</strong> dissosiatiiviset palaumat (flashback), mukaan luettuinaheräämisvaiheessa tai päihtymistilassa esiintyvät). Huomautus: Pienillälapsilla voi esiintyä käyttäytymistä, joka jäljittele traumaattisen tapahtumanaikaista toimintaa.• voimakas psykologinen ahdistus jouduttaessa tekemisiin traumaattistatapahtumaa muistuttavien tai symboloivien sisäisten tai ulkoisten asioidenkanssa.• fysiologiset reaktiot traumaattista asiaa muistuttaviin tai symboloiviinsisäisiin tai ulkoisiin asioihin.51
- Page 1 and 2: Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4: MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7: Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9: TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11: EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13: 1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15: jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17: Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19: tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21: omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23: mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25: • Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27: Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29: Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31: toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33: Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35: liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37: latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39: toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41: (mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43: tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 94 and 95: nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99:
Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101:
vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103:
Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105:
neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107:
on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109:
houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111:
usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113:
mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115:
esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117:
amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119:
vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121:
Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123:
Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125:
joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127:
(K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129:
listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131:
musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133:
Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135:
3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137:
Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139:
taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141:
LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143:
Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry
Change language