nyt vakaalla tasolla. (Kivivuosi, 2002; Estrada, 1999). Suomessa iltapäivälehtienväkivalta-aiheiset otsikot ovat kolminkertaistuneet <strong>ja</strong>ksolla 1980 – 2000 samalla,kun kuvia on käytetty yhä yleisemmin otsikoiden tehostajina. Kivivuoren ym. (2002)mukaan iltapäivälehtien väkivaltauutisointi on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen 20vuoden aikana. Kasvua oli sekä henkirikosten että ei-kuolettavan väkivallan etusivuuutisoinnissa.Tutkijoiden mukaan ilmaisu on visualisoitunut <strong>ja</strong> irronnut konkreettisistatapahtumapaikoista. Uutisointi jätti yhä useammin mainitsematta väkivallankontrollin <strong>ja</strong> seuraukset <strong>ja</strong> nosti uudeksi etusivujen aiheeksi seuraamusten lievyyden,joskus paheksuvassa sävyssä. Havaitut uutisoinnin piirteet ovat omiaan lisäämäänpelkovaikutuksia kansalaisten piirissä.Siksi onkin kiinnostavaa tutkia, mikä vaikutus rikosuutisoinnilla on nuorten a<strong>ja</strong>tteluun<strong>ja</strong> käyttäytymiseen: onko huoli lööppien väkivallasta aiheellinen?Väkivallan <strong>ja</strong> rikosten ylikorostuminen mediassa lisää pelko<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> epäluottamustaihmisten kesken (ks. yhteenveto, Mustonen, 2001). Joillain yksilöillä rikosuutisointimyös lisää rikosalttiutta. Kivivuoren (2004) tutkimukset osoittavat, että rikosuutisoinninseuraaminen liittyy 15–16-vuotiaiden poikien kohdalla kohonneeseen väkivalta-<strong>ja</strong> omaisuusrikollisuuden riskiin. Yhteys säilyi myös, kun joukko keskeisiätekijöitä, kuten television katseluun käytetty aika, kognitiiviset kyvyt, pessimismintaso, suhtautuminen väkivaltaan sekä itsekontrolli oli vakioitu. Rikosuutisoinnillatarkoitettiin Poliisi-tv-tyyppisten ohjelmien <strong>ja</strong> iltapäivälehtien etusivuotsikoiden lukemista.Kivivuoren mukaan rikosuutisoinnin <strong>ja</strong> -käyttäytymisen yhteys hei<strong>ja</strong>staasekä rikosaktiivisten nuorten erityistä kiinnostusta rikosmediaan että rikosuutisoinninseuraamisen syy-yhteyttä eli kausaalivaikutusta nuorten rikollisuuteen. Sen si<strong>ja</strong>antelevision runsas kokonaiskatselu ei lisää rikollisuutta, vaan saattaa jopa estää sitä.Yleinen median käytön suuri määrä saattaa näin jopa vähentää massarikollisuuttavaikuttamalla a<strong>ja</strong>nkäyttötapoihin.Tiedämme, että rikosuutisointi voi johtaa tunneperäiseen turtumiseen, vaikuttaakriminaalipoliittisiin mielipiteisiin <strong>ja</strong> lisätä pelko<strong>ja</strong> (Kivivuori, 2004). Riskiryhmässärikosten matkimiseen, ns. kopiovaikutukseen, ovat muutenkin rikosalttiit henkilöt.Alvesalon <strong>ja</strong> Santtilan (2004) tutkimuksen mukaan Pahat po<strong>ja</strong>t -elokuvaa seurasi pieni<strong>ja</strong> ohimenevä lisäys liikemurtojen määrään. Elokuvan jälkeen tehdyissä liikemurroissahavaittiin myös käytetyn hieman enemmän elokuvassa esitettyjä tekotapo<strong>ja</strong>. Elokuvaei kuitenkaan näyttänyt houkutelleen juurikaan uusia rikoksentekijöitä. On myöshavaittu, että uutiset kriminaalien toiminnasta, esimerkiksi terroristien ”<strong>ja</strong>uhekirjeet”ovat levinneet uutisoinnin jälkeen epidemianomaisesti <strong>ja</strong> myös Suomessa tehdyissähoitajien insuliinimurhissa on poliisin tutkinnassa on ollut esillä “Holby Cityn sairaala”-sar<strong>ja</strong>ssa ollut <strong>ja</strong>kso, jossa sairaanhoita<strong>ja</strong> myrkyttää uhrinsa insuliinilla.Usein rikosten matkimisvaikutus liittyy enemmän teon piirteisiin kuin siihen,tehdäänkö teko vai ei, eli mediasta saatua ideaa sovelletaan rikolliseen tekoon, johonmotivaatio oli jo valmiina. Kivivuoren (2004) tutkimukset osoittavat, että suomalaisessaaineistossa rikosuutisointi myös lisäsi poikien rikosalttiutta, ei vain kanavoinutrikosmotivaation ilmaisutapaa. Kivivuoren mukaan rikosuutiset voivat merkitä teonnormaalisuutta: kun muutkin tekevät, teen minäkin. Kyseessä on siis sama ilmiö, jollapedo<strong>fi</strong>ilit etsivät oikeutusta kriminaalille toiminnalleen: käsityksillä rikoksen yleisyydestäyritetään oikeuttaa toimintaa itselle <strong>ja</strong> muille. Myös maineen kartuttaminen on96
eräs rikosten motivaatiomekanismi. Maine, huomion saaminen <strong>ja</strong> julkisuushakuisuusvoivat olla erityisen motivoivia tavoitteita nuorille rikoksentekijöille. Alvesalon <strong>ja</strong>Santtilan (2004) mukaan nuoret saattavat kilpailla esimerkiksi autovarkauksien avullapääsystä paikallislehden palstoille.<strong>Median</strong> rikos- <strong>ja</strong> väkivaltasisältöjen lisääntyminen ei näytä lisänneen ainakaanhuolestuttavassa määrin kaikkein raaimpia väkivaltarikoksia eli henkirikoksia nuortenparissa. Suomessa on viime vuosikymmeninä syyllistynyt vuosittain henkirikoksiinkeskimäärin yksitoista alle 21-vuotiasta nuorta (Lehti, 2007). Taso on kansainvälisestialhainen, mutta aikuisväestössä henkirikoksia tehdään Suomessa vuosittain asukastakohti kaksin-kominkertainen määrä verrattuna muuhun läntiseen Eurooppaan. Häkkäsen<strong>ja</strong> Hagelstamin (2003) mukaan viime vuosina ongelmataustaisten nuorten osuushenkirikoksista on vähentynyt <strong>ja</strong> henkirikoksista epäilty nuori tulee yhä useamminns. tavallisista oloista. Tutkijoiden mukaan joissain tapauksissa toimintamalle<strong>ja</strong> onsaatettu omaksua väkivaltaviihteestä, mutta aiheesta ei ole Suomessa tehty tarkempiatutkimuksia.97
- Page 1 and 2:
Median vaikutukset lapsiin ja nuori
- Page 3 and 4:
MEDIAN VAIKUTUKSET LAPSIIN JA NUORI
- Page 6 and 7:
Nettikiusaaminen on nykyajan haaste
- Page 8 and 9:
TiivistelmäKatsauksen tarkoituksen
- Page 10 and 11:
EsipuheKäsillä oleva katsaus tote
- Page 12 and 13:
1. TutkimuskatsausJohdantoKatsaukse
- Page 14 and 15:
jotka ovat sosiaalisia vaikuttajia
- Page 16 and 17:
Eri-ikäiset lapset ja nuoret media
- Page 18 and 19:
tulkinnoista. Kun lapsen sosiaalise
- Page 20 and 21:
omia tarinoitaan. Samoin kehittyy y
- Page 22 and 23:
mediamaailman ja todellisen maailma
- Page 24 and 25:
• Kuvamedia kiinnostaa: lapsi- ja
- Page 26 and 27:
Moraalin kehitys: sovinnaisen moraa
- Page 28 and 29:
Suoja- ja riskitekijät mediasuhtee
- Page 30 and 31:
toiminta- tai suhtautumistapoina. M
- Page 32 and 33:
Pelaaminen vaatii monimutkaisia tai
- Page 34 and 35:
liioiteltiin, niitä höystettiin k
- Page 36 and 37:
latinolaiset ja natiivit amerikkala
- Page 38 and 39:
toiseksi alkoholin, tupakan, huumei
- Page 40 and 41:
(mm. Singer & Singer 1981, Singer,
- Page 42 and 43:
tutkittu eikä todennettu. Vaikka e
- Page 44 and 45: Psykologiset vaikutukset: media ja
- Page 46 and 47: olevan todellisuutta, on olemassa r
- Page 48 and 49: 5-6-vuotiailla lapsilla sekä aktii
- Page 50 and 51: C. Traumaan liittyvien asioiden jat
- Page 52 and 53: käsittelystä syksyllä 2007 tiede
- Page 54 and 55: uskonnolliset, rotuun, etniseen sek
- Page 56 and 57: sallii muun muassa yhteydet ilman f
- Page 58 and 59: Media ja identiteetin ongelmatMedia
- Page 60 and 61: on todettu nuorten kielteisen minä
- Page 62 and 63: sitä aktiivisempi hän itsekin pyr
- Page 64 and 65: Myös sukupuolirooleihin liittyvät
- Page 66 and 67: delliseen minään olisi itsehoitok
- Page 68 and 69: Kolmanneksi mediakulutuksen määr
- Page 70 and 71: myös yömyöhään pelaaminen, jos
- Page 72 and 73: Median sosiaaliset vaikutuksetSosia
- Page 74 and 75: kuin korkeasti koulutettu diplomi-i
- Page 76 and 77: Yksinäisyys voi toimia myös media
- Page 78 and 79: Kiusaajilla esiintyi myös enemmän
- Page 80 and 81: Osittain tämä kuitenkin kertoo me
- Page 82 and 83: kovinkaan hyvin.Peliväkivallan vai
- Page 84 and 85: vaikeusaste), pelit ovat väkivalta
- Page 86 and 87: lapsilla. Medialla on tilastollises
- Page 88 and 89: altistumisen määrä tietylle medi
- Page 90 and 91: päinvastoin. Jos yhteiskunnan väk
- Page 92 and 93: kykyyn ja väkivaltaa hyväksyviin
- Page 96 and 97: Internetin ongelmakäyttöMediariip
- Page 98 and 99: Nettiriippuvuuden yleisyys ja oiree
- Page 100 and 101: vin paljon samanlaisia elementtejä
- Page 102 and 103: Riippuvuuden psykologiset taustaole
- Page 104 and 105: neljännes pojista oli huolissaan l
- Page 106 and 107: on löydettävissä yleisimmin aino
- Page 108 and 109: houkuttelua chat-palstoilla.Kaikki
- Page 110 and 111: usteissa medialukutaitona, erityise
- Page 112 and 113: mediansäätelykeinoista on satunna
- Page 114 and 115: esimerkiksi oppimateriaalia ja koke
- Page 116 and 117: amalla. Interventiot vaikuttavat pa
- Page 118 and 119: vaikeaa nuorille ja jopa aikuisille
- Page 120 and 121: Vertailuanalyysi: Mediasäätelyn j
- Page 122 and 123: Lastensuojelu ja media -aihetta kos
- Page 124 and 125: joutui neuvottelemaan Ofcomin kanss
- Page 126 and 127: (K12) ja 22 (K16). NICAMin asiantun
- Page 128 and 129: listaukseen eli tarjotaan aktiivise
- Page 130 and 131: musta ja edistää lasten ja nuorte
- Page 132 and 133: Lähteet:Imamura, Satoko (2006) Jap
- Page 134 and 135: 3. SuosituksetKotilaisen ja Sintose
- Page 136 and 137: Mediakasvatuskeskus toimisi yhteise
- Page 138 and 139: taan ja sen toteutumisen arviointii
- Page 140 and 141: LähteetAlanen, V. (2007). Lastenta
- Page 142 and 143: Bushman, B. J. & Huesmann, L. R. (2
- Page 144 and 145:
Escobar-Chaves, S.L., Tortolero, S.
- Page 146 and 147:
Gunter, B. (1994). The question of
- Page 148 and 149:
Kirmanen, T. (2000). Lapsi ja pelko
- Page 150 and 151:
Li, Q. (2006). Cyberbullying in sch
- Page 152 and 153:
Nurmela, S./TNS Gallup (2007). Laps
- Page 154 and 155:
university students. Education Tech
- Page 156 and 157:
teen chat rooms. Developmental Psyc
- Page 158 and 159:
tobacco marketing and tobacco use i
- Page 160:
ISSN 1797-1748Mediakasvatusseura ry
Change language