Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin - katsaus ... - Mediakasvatus.fi

tajana” –toimitusharjoitteluja. Myös Aikakauslehtien liitto ja Mainostoimistojenliitto ovat käynnistäneet omia mediakasvatustoimintojaan. Tv-toiminnan puolellamediakasvatukseen on panostanut eniten Yleisradio, joka on tuottanut aiheesta omatMediakompassi-ohjelmasarjansa opettajille ja vanhemmille sekä lapsille ja nuorille.Hyvän vastaanoton on saanut myös Yleisradion maata kiertävä Mediabussi, jokavuonna 2006 toteutti mediakasvatusta itse tekemisen periaatteella yli 3000 oppilaalleja opettajalle. Mediabussi kiertää koulujen lisäksi opettajaksi opiskelevien ja ammatissatoimivien opettajien parissa.Myös kirjastot ovat aktivoituneet yhä enemmän mediakasvatuksen suuntaan samallakun kirjastojen palvelut ovat moninaistuneet ja perinteisen kirjan rinnalle ovattulleet niin sarjakuvat, audiovisuaaliset tallenteet, tietokonepelit ja internetkin. Kirjastoon toiminut perinteisesti myös tiiviissä yhteistyössä koulujen kanssa ja näin mediakasvatustaon monella paikkakunnalla toteutettu kirjaston ja koulun yhteisinvoimin.Kirjastoseura on myös osallistunut opetusministeriön Mediamuffinssi –hankkeeseenja tuottanut mediakasvatusaineistoja kirjastot.fi-portaaliin.Helsingin Nuorisoasiainkeskuksen Nuorten Ääni –hanke on esimerkki osallistavasta,nuorten omasta mediakasvatustyöstä, jossa nuoret toimittavat lehtijuttuja jakeskusteluohjelmia heille tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista yhteistyössä HelsinginSanomien ja Yleisradion kanssa. Lisäksi verkossa käynnistettiin nuorten yhteiskunnallisenkeskustelun foorumi ja nuoret ryhtyivät toimittamaan IRC-galleriaan yhteiskunnallistaaineistoa (ks. Kotilainen, 2007).Alle 8-vuotiaiden lasten ja heidän hoitajiensa mediakasvatukseen suuntautunut,vuonna 2006 käynnistynyt Suomen opetusministeriön Mediamuffinssi-projekti, onmaailmanlaajuisestikin merkittävä kokeiluhanke varhaiskasvatuksen mediakasvatuksenvauhdittamiseksi. Hanketta ovat toteuttamassa myös mm. MediakasvatuskeskusMetka ja Kerhokeskus sekä useita muita järjestöjä ja yhteisöjä. Opetusministeriönkäynnistämän projektin aikana on tuotettu materiaalia ja herätelty lasten mediakulttuuriinvanhempiakin, mikä on ansiokasta, sillä aiemmat mediakasvatuksen projektitovat keskittyneet enimmäkseen kouluun ja opettajien koulutukseen.Mediamuffinssi on myös tehnyt seurantatutkimusta hankkeen etenemisestä ja vaikuttavuudesta.Pilottivaihetta tutkineet Kupiainen ym. (2006) havaitsivat, että hankkeenaikana lasten median käyttö ja mediakasvatus tulivat näkyviksi osallistujille.Sekä lapset että aikuiset alkoivat pohtia sopivan ja ei-sopivan median käytön rajoja.Ohjaajien käsitys mediasta laajeni syntipukista myös kasvatuksen resurssiksi. Mediakasvatusavautui heille entistä suunnitelmallisempana kasvatustyönä. Kasvatusalanammattilaisille heräsi kiinnostus mediakulttuuriin ja heistä tuli entistä tietoisempiamediakasvattajia. Sekä lasten että ohjaajien keskuudessa erottui erilaisia ryhmiä sensuhteen, mitä hanke opetti eniten. Erottelevina tekijöinä toimivat muun muassa ikä javanhempien tai ohjaajan koulutus. Lasten joukossa oli erotettavissa kolme tyyppiä: 1)”mediaparannuksen” tekevät kiltit lapset, 2) reflektoivat ja ilmiötä ironisoivat lapsetsekä 3) mediakasvatusta uhmaavat lapset. Havainto tuo esille lasten yksilölliset erotmediakasvatuksessa. Mediakasvatushankkeiden jatkokehittelyssä onkin huomioitava,että erilaisia lapsia täytyy lähestyä eri tavoin ja pohtia keinoja, miten mediakasvatustakohtaan mahdollisesti ilmenevää vastarintaa voidaan vähentää. Kupiaisen ym. (2006)selvityksen mukaan mediakasvatus-innostuksen jatkuminen edellyttää tukirakenteita,115